MOOC motivoi itseohjautuvaa

Teksti: Merja Drake, Yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

MOOC motivoi itseohjautuvaa

Työnantajille koulutusmuoto tuntematon

Mikä motivoi osallistumaan, millaiset oppimistehtävät, -menetelmät ja -materiaalit innostavat ja haastavat opiskelijoita ja millaisena koulutusmuotona MOOC ylipäätään nähdään? Näitä kysymyksiä selvitettiin Uutta Avointa Energiaa -hankkeen tutkimusryhmässä. Ensin halusimme kuitenkin tietää, kuinka moni opiskelija on käynyt koko kurssin läpi, siksi perehdyimme muun muassa Moodlen opiskeluanalytiikkaan. Kävimme myös läpi opiskelijoiden kurssipalautteet, teimme kyselyn opiskelijoille ja lopulta haastattelimme sekä opiskelijoita että työnantajia. Havaitsimme, että MOOC on vaativa opiskelumuoto, mutta se sopii tietyntyyppisille opiskelijoille.

 

Läpäisyaste heikko

Selvitimme kahden pilottiMOOCin Kestävät energiaratkaisut ja Lähes 0-energiarakentaminen hyötyjä ammatillisen täydennyskoulutuksen tukena. Molemmat kurssit rakentuvat 1-3 opintopisteen laajuisista moduuleista, joita voi opiskella itsenäisesti. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty neljästä moduulista: 1 Energiatehokas rakentaminen, 2 Energiatehokkuuslaskenta, 3 Energiatehokkuus vaatimukset ja 4 Aurinkoenergia. Kurssiaiheet ovat uusia energia- ja rakennusalalla ja niiden tarve johtuu uusista EU-direktiiveistä. Olimme erityisesti kiinnostuneita joko osa-aikaisesti tai täysaikaisesti työssäkäyvien mielipiteistä. Kaiken kaikkiaan moduuleille osallistui 157 opiskelijaa, joista osa opiskeli useammalla kuin yhdellä moduulilla.

Vain moduuleissa 2 ja 4 oli opiskelijoita, jotka suorittivat koko moduulin loppuun.  Moduulissa 1 Energiatehokas rakentaminen ja 4 Aurinkoenergia oli huomattavan paljon opiskelijoita, joita eivät avanneet kurssia lainkaan. Taulukon 1 luvut kertovat kuinka monta opiskelijaa on suorittanut joko nolla tai useamman prosentin moduulin tehtävistä.

Moduuli 0 % 1-20 % 21-40 % 41-60% 61-80% 81-99 % 100 % Yhteensä
1 Energiatehokas rakentaminen 64 14 2 6 21 2 0 110
2 Energiatehokkuus-laskenta 21 12 5 3 3 1 1 46
3 Energiatehokkuus-   vaatimukset 13 1 5 1 0 0 0 20
4 Aurinkoenergia 76 39 6 2 4 0 7 134

 

Kaikki kurssilaiset kertoivat kuitenkin, että ovat rekisteröityneet kurssille omasta halustaan ja toiveenaan saada lisätietoja uusista rakentamiseen liittyvistä EU-määräyksistä.

 

Palava halu tietää, osata uusia asioita ja edetä uralla motivoi

Kysyimme haastateltaviltamme ja kyselyyn osallistuneilta mikä heitä opiskelussa motivoi. Kurssilaiset mainitsivat, että kurssin sisällöt ovat juuri sitä, mitä he ovat kaivanneet; uutta ja relevanttia tietoa uusista energiaratkaisuista. Opiskelijat halusivat syventää omia nykyisiä tietoja ja taitojaan sekä oppia täysin uutta. Jotkut haastateltavista mainitsivat, että heillä on yleistä kiinnostusta energia-alaan ja uusien energiaratkaisujen soveltamiseen. Osa kertoi tarvitsevansa tietoja esimerkiksi joko rakenteilla tai saneerattavana olevan kodin tai kesämökin energiaratkaisuja varten. Joidenkin tiedon tarve kumpusi yrityksen asiakkaista, jotka kaipasivat tietoa uusista energiaratkaisuista. Opiskelijat kertoivat, että he toivovat opiskelun avaavan heille uuden uran joko nykyisessä tai tulevassa työpaikassa. Näin ollen joillakin opiskelijoilla myös taloudellinen hyöty oli yksi motivaatiotekijä. Suurin osa haastateltavista kertoi, että heillä on palava halu oppia uutta ja päästä sitä myös käytännössä hyödyntämään. He myös korostivat, että halusivat jakaa oppimaansa oman työyhteisönsä kollegoille.

 

Videoista joko pidettiin tai sitten ei

PilottiMOOCeissa olimme panostaneet erityisesti videoiden tekemiseen. Videoista tehtiin korkealaatuisia, tekstitettyjä ja saavutettavia, lisäksi kaikki videomateriaali koottiin myös tekstitiedostoiksi.

Video opiskelumateriaalina jakoi mielipiteitä; osa piti niistä ja toiset kertoivat niiden olevan liian monotonisia. Videoista pitäneet kertoivat, että se on helppo tapa saada informaatiota ja teki opiskelusta eloisampaa ja yksinkertaista. Opiskelijat mainitsivat, että oli hyvä, että videot olivat myös PDF-formaatissa teksteinä ja se helpotti niiden uudelleen katselua. Osa opiskelijoista sanoi, että he eivät tarvinneet lainkaan PDF-formaatteja, vaan katsoivat pelkästään videoita. Opiskelijat arvoivat hyväksi videon pituudeksi 10–20 minuuttia. Sopivan lyhyen videoin saattoi katsoa vaikka työpaikan kahvitauolla. Jotkut haastateltavat toivoivat, että materiaalissa olisi ollut enemmän ulkoisia linkkejä lisäoppimismateriaaliin energia- ja rakennusalalta. Kaksi haastateltavaa mainitsi erikseen, että podcastit olisivat olleet hyvä lisä opiskelumateriaalin. Niitä voi kuunnella missä vain esimerkiksi matkalla töihin.

Haastateltavien mielipiteet myös oppimistehtävistä vaihtelivat. Jotkut pitivät monivalintatesteistä, koska niiden täyttäminen oli helppoa ja ne olivat hyvä tapa harjoitella sisällön muistamista ja testata ymmärtämistä. Yksi haastateltava ihmetteli, miksi opiskelijoille ei näytetty oikeita vastauksia, koska ne olisivat helpottaneet oppimista. Yksi haastateltava piti monivalintatestejä hyödyttöminä ja piti enemmänkin tehtävistä, jotka vaativat itsenäistä tiedonhankintaa. Myös lyhyistä kirjallisista tehtävistä pidettiin etenkin kun ohjeistu oli selkeä. Osan mukaan useampi pieni tehtävä on mukavampi tehdä kuin yksi iso, koska pienet tehtävät on nopeampi tehdä ja työssäkäyvän aika on usein rajallista. Yksi haastateltava korosti, että työssä ei kirjoiteta esseetekstejä, vaan raportteja ja tiivistelmiä ja siksi myös tätä terminologiaa pitäisi suosia työssäkäyvien kursseilla. Jotkut mainitsivat, että tehtävät eivät olleet heidän mielestään tarkoituksenmukaisia ja siksi he vain silmäilivät niitä, mutta eivät tehneet.

 

Työssäkäyvälle aikatauluton itsenäinen opiskelu on kaiken A ja O

Kaikki haastateltavat, myös ne, jotka eivät edes avanneet kurssia kertoivat, että aikatauluton opiskelu sopii heille. Videoita voi katsoa niin monta kertaa kuin haluaa, materiaalia lukea silloin kuin ehtii ja palauttaa tehtävät oman aikataulun mukaisesti. Haastateltavat totesivat, että aikatauluton opiskelu vaatii kovaa itsekuria, mutta kun on päämäärätietoinen, opiskelu kyllä onnistuu. Moni korosti sitä, että työssäkin joutuu usein itse määrittelemään omat aikataulunsa, miksi ei opiskellessa. Lyhyitä tehtäviä perusteltiin myös sen vuoksi, että ne olisi helpompaa tehdä työn ohessa kuin perehtyä pitkiin esseetehtäviin.

Koska opiskelijat korostivat itsenäistä opiskelua, he eivät juurikaan kaivanneet yhteydenpitoa muihin kurssilaisiin saati sitten opettajaan. Vain joissain ongelmatilanteissa he olisivat toivoneet, että apua olisi ollut jotenkin saatavilla.

Opiskelijat halusivat itse asettaa myös oppimistavoitteensa. Osa opiskelijoista kertoikin, että heillä ei ollut aikomustakaan tehdä koko kurssia, vaan opiskella omasta mielestään tärkeimmäksi katsomansa kohdat. Siksi he eivät myöskään kaivanneet todistuksia suorituksistaan. He kertoivat, että työssä kyllä käy ilmi, että hommat osataan ja hallitaan.

 

Työnantajille sana MOOC tuntematon

Koska halusimme saada myös työnantajien näkemyksiä, kävimme läpi opiskelijoiden sähköposteja ja seuloimme niistä yrityksiin liittyvät sähköpostit. Otimme niiden perusteella yhteyttä yritysten HR-yksiköihin tai koulutuksesta vastaaviin henkilöihin, joita haastattelimme. Osa työnantajista hämmentyi jo MOOC-sanasta kysyttäessä, sillä sana oli heille tuntematon. Kun asiaa heille hieman avasi, he uskaltautuivat myös vastaamaan täydennyskoulutusta käsitteleviin kysymyksiin. Työnantajien edustajat katsoivat, että MOOC voi hyvin toimia ammatillisen täydennyskoulutuksen menetelmänä. MOOCien etuina pidettiin sitä, että opiskella missä vain ja milloin vain. Opiskelijoiden ei tarvitse matkustaa koulutustilaisuuksiin. MOOC-kursseja pidettiin myös hyvänä mahdollisuutena edistää omaa uraa. Vain yksi työnantaja oli sitä mieltä, että kasvokkain opetus on online-opetusta tehokkaampaa.

MOOCit voivat ratkaista joitakin ammatilliseen koulutukseen liittyviä tarpeita. Työnantajien edustajat kuitenkin painottivat yritysten yksilöllisiä tarpeita – suurilla yrityksillä on erilaiset tarpeet kuin pienillä ja keskisuurilla. Siksi he korostivat, että on äärimmäisen tärkeää saada työnantajia mukaan koulutuksen suunnitteluun. Ehdotammekin, että kun ammatillisen täydennyskoulutuksen MOOCien käyttöä tutkitaan, tutkijoiden tulisi huomioida yritysten tarpeet sekä ymmärtää työpaikkojen merkitys oppimisympäristöinä. Riittämätön aika oli yksi oppimista estänyt tekijä. Työnantajien tulisi järjestää riittävästi aikaa opiskelulle, jopa työpäivän aikana. Työpaikoilla tulisi myös ymmärtää, mikä merkitys työntekijöiden välisellä yhteenkuuluvuudella ja kanssakäymisellä on oppimistavoitteiden saavuttamisessa.

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s