Laatukortit non stop –verkkokursseillani käytännössä

Teksti: Pekka Tervonen, Kajaanin ammattikorkeakoulu

Tämä kirjoitus tarkastelee Kestävät energiaratkaisut –hankkeessa toteutettuja laatukortteja omien kurssieni näkökulmasta. Laatukortteja on viisi pedagogiikka-, saavutettavuus-, käytettävyys- ja sisältölaatukortit.

Minulla on noin 20 liike- ja kansantalouden non stop -verkkokurssia Kajaanin amkin opetustarjonnassa. Osa opintojaksoista on myös avoimen amk:n ja Turun kesäopetusportaalin tarjonnassa. Kursseille voi ilmoittautua milloin vain ja opiskelija saa suorituksen tehtyään opintojaksoilla vaaditut tehtävät oman aikataulunsa mukaan. Suurin osa kursseista on laadittu siten, että opiskelija tekee noin 5-9 moodlen tenttityökalulla tehtyä kysymyssarjaa itsenäisesti ja palauttaa 4-5 case –tehtävää joko yksin tehtynä tai parityönä.

Parityötä hankaloittaa opiskelijoiden eriaikaisuus kursseilla.

Tenttityökalulla tehdyillä tehtävillä mittaan kurssimateriaalin ja muun aiheen teorian ymmärtämistä ja case –tehtävät ovat autenttisia ongelmanratkaisuun perustuvia excel- tai word –tehtäviä. Osalla kursseista tehdään yrityksen toimitusjohtajan tai muun yrityksen henkilön kanssa (ainakin teoriassa) yhteistyössä liiketoiminta-, riskienhallinta- tai kehittämissuunnitelma. Monesti opiskelija tekee ensitapaamisen jälkeen suunnitelman käytännössä itse. Johtamisen kursseilla suoritus perustuu vaatimuskriteeristön mukaan tehtyyn tutkielmaesseehen. Opintojaksot noudattavat pääsääntöisesti ja mahdollisuuksien mukaan autenttisen oppimisen kriteerejä. Opiskeluprosessi etenee siten, että opiskelija palauttaa tehtäviä oman aikataulunsa mukaan, minä arvioin tehtävät välittömästi ja anna palautteen. Viimeisen tehtävän jälkeen moodle antaa opiskelijalle kurssiarvosanan tehtävistä kertyneiden pisteiden mukaan. Opiskelija voi seurata kurssiarvosanansa muodostumista pistekertymän mukaan. Voin siis vaikuttaa kurssiarvosanaan vai yksittäisten tehtävien arvioinnin perusteella. Suunnitelmista ja esseistä annan suoraan arvosanan. Alla oleva kirjoitus laatukorteista koskee yleisellä tasolla verkkokurssejani.

Saavutettavuus–laatukortti

Yleisesti kortin kohdat toteutuvat kursseillani. Pidin aluksi saavutettavuus kortin kohtia itsestäänselvyyksinä siten, että jokainen verkkokurssin tekijä on tarkistanut kurssin sivujen avautumisen ja toiminnan vähintään kahdella yleisemmällä selaimella. Asia onkin monimutkaisempi. Tarkastelin tarkemmin kohtaa Noudattaako oppimisympäristö / jakelualusta yleisiä saavutettavuuskriteerejä esim. W3C, WCAG 2.0-kriteeristö AA-taso tai muita vastaavia? Ei noudata. Kun tein verkkokursseja 10 -15 vuotta sitten, en ajatellut tai kukaan ei ottanut esille kriteeristön mukaisia vaatimuksia. Esimerkiksi käyttäjän kannalta olennaista informaatiota sisältäville kuville en ole antanut kuvaavaa ja riittävää informaation sisältävää tekstivastinetta, enkä myöskään muulle ei-tekstimuotoiselle sisällölle ole antanut tekstivastinetta. Käyttäjän kannalta epäolennaisille kuville en ole antanut määrettä alt=”” enkä ole toteuttanut niitä css-taustakuvana. Videoissa ei ole tekstivastinetta tai audioraitaa. Verkkosivuston käyttämiseen tarkoitetut ohjeet eivät ole toteutettu niin, että niiden ymmärtäminen ei vaadi kykyä kuulla tai nähdä. Kriteeristön vaatimia skaalautumisvaatimuksia en ole testannut. WCAG 2.0 kriteeristössä on muitakin heuristiikkaan liittyvä vaatimuksia, jotka eivät täyty verkkokursseillani. Opiskelijapalautteen perusteella kohdat eivät ole tulleet esille, joten ne ovat jääneet minulta täysin tarkastelematta, enkä ole ajatellut asiaa uusillakaan verkkokursseillani.

Opettajan, joka tekee MOOC:eja yleiseen jakeluun ja varsinkin kansainväliseen jakeluun, tulee varmasti kiinnittää huomiota kriteeristön vaatimuksiin, jotta myös näkö-, kuulo- jne. vammaiset voivat lukea verkkosivuja ja tehdä tehtäviä.

Käytettävyys–laatukortti

Kortti on osittain päällekkäinen saavutettavuus –kortin kanssa. Kurssini ovat helppokäyttöisiä ja helposti opittavia. En ole huomannut näissä asioissa ongelmia opiskelijapalautteiden perusteella. Kurssien toimintavarmuus riippuu moodlen toimintavarmuudesta, mikä on osoittautunut olevan tyydyttävällä tai hyvähköllä tasolla. Silloin tällöin tulee opiskelijoilta palautetta, että tietyt sivut eivät toimi. Opastuksen tai helpdeskin tuen avulla ongelmista on selvitty. Kohta tietoturvallisuus liittyy varmaan moodlen tietoturvallisuuteen. En ole huomannut, että opiskelijan materiaaleihin pääsee muut kuin opettaja ja opiskelija itse. Tietenkään tunnuksia ei pidä antaa toisille opiskelijoille. Oppimisympäristö noudattaa saavutettavuussuosituksia pois lukien saavutettavuuskortin kriteeristöä W3C, WCAG2.0 AA-taso. Kuten kerroin, tämä ei ole kuitenkaan haitannut opiskelua. Osalla kursseista sisältö on eri muodoissa tekstinä ja ohjaavina videoina. Videoiden osuus kokonaissisällöstä on kuitenkin pieni. Linkeissä on käytössä paljon videoita ja opiskelija voi katsoa niitä tarpeensa mukaan. Videoista saamani palaute on hieman ristiriidassa hankkeen kursseilta tulleen palautteen kanssa. Mielestäni muutaman minuutin video on hyvä, kun taas hankkeessa palautteen perusteella noin 20 minuutin video on sopiva. Tässä täytyy ottaa huomioon se, että hankkeen (MOOC) kurssien videot ovat merkittävä osa sisällöstä ja opetuksesta, kun taas kurssieni videot ovat avustavia, opastavia ja antavat vain käytännön läheisyyttä (autenttisuutta) teoriaan.

Sisältö–laatukortti

Mielestäni kortin kriteerit toteutuvat hyvin kursseillani. Sisältö on suunniteltu vastaamaan osaamistavoitteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Lähteet ja linkit on ilmaistu selkeästi ja päivityksestä huolehditaan oman viitseliäisyyden ja opiskelijapalautteen perusteella. Tarkastelisin tarkemmin kohtaa: materiaali on luotettavaa ja ajantasaista, selkeää ja ymmärrettävää. Tässä ongelmaksi tulee luotettava ja ajantasainen. Monella kurssillani painettu teksti aiheesta on jo ilmestyessään vanhentunutta. Ajan tasalla olevaa tietoa saa oikeastaan vain kohteen kotisivuilta, esimerkiksi tullin, pankkien, vakuutuslaitosten, pörssin ja yritys- ja yrittäjyysorganisaatioiden sivuilta. Nämä organisaatiot muuttavat yllättävän usein linkkien osoitteita, joten kurssit tulisi kahlata läpi vähintään kolmen kuukauden väliajoin. Tätä ei tule tehtyä, joten monesti saan tiedon linkkiosoitteen muutoksesta opiskelijapalautteessa. Pyrin tekemään muutoksen linkkeihin välittömästi. Palautteen perusteella pitää korjata myös muuta sisältöä.

Toinen ongelma on wikipedia, jota esimerkiksi saksalaisten vaihto-opiskelijoiden koulut eivät hyväksy lähteeksi opiskelijatöihin. Minä hyväksyn ja olen huomannut, että itseasiassa wikipediasta saa ajankohtaisimman tiedon erityisesti yritystalouden, julkishallinnon ja kansantalouden aiheista. Lisäksi tieto wikipediassa on monesti hyvin jäsennelty ja nopeasti saatavilla ja sinänsä käyttökelpoisessa muodossa autenttisiin tehtäviin. Onko tieto wikipediasta sitten luotettavaa? En ole huomannut viiden viimeisen vuoden aikana tässä enempää ongelmia kuin kirjalähteissä tai muissa verkkolähteissä.

Tuotanto –laatukortti

Tuotanto-kortin kriteereissä suhteessa omiin kurssiini on ehkä eniten ongelmia. Alun perin kurssit on suunniteltu, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, lähiopetuskurssien pohjalta. Minulla ei ole ollut mitään tuotantotiimiä suunnittelemassa (eikä Agile AMK-mallista ollut mitään tietoa) vaan ole suunnitellut kurssit suoraan kurssien sisällön perusteella. Alun perin sisällön on määritellyt ammattikorkeakoulu ja tästä sisällöstä olen sitten laatinut verkkokurssin omien ajatusten mukaan. Poikkeuksena on muutama puhtaasti työelämälähtöinen ammatillinen aikuiskoulutus kuten vienti- ja tuontitoiminta ja riskienhallinta, joissa tuotantoon on alkuvaiheessa osallistunut yritysten henkilökuntaa.

Kohderyhmät kursseillani on määritelty selkeästi, ehkä poikkeuksena johtamisen kurssit, joille voi osallistua oikeastaan kuka vain. Tekijänoikeuksia en ole suuresi pohtinut, oman materiaalin ulkopuolisiin kohteisiin on linkki ja linkin kohde selvästi mainittu. Omaan käyttöön olen ottanut lähinnä yliopistojen materiaalia, joka on ollut oman käsitykseni mukaan vapaasti saatavilla. Vain MIT (Massachusetts Institute of Technology) sivuilta ottamastani materiaalista olen kysynyt neuvoa asiantuntijalta tekijänoikeuksista. Olen muokannut noita kansantalouden materiaaleja suomalaiseen tarpeeseen ja muokkaus on asiantuntijan mukaan juuri ja juuri sallittua. Tuotannon tekninen tuki on meillä vajavaista eikä siihen ole erillisiä resursseja, lähinnä itse pitää selvittää ongelmat. Moodlen tekniseen tukeen olen saanut apua. Nyt jälkeenpäin olen tarkastellut laatukriteerejä eri tuotannon vaiheissa, mutta ei niitä aikoinaan kursseja tehdessäni tullut huomioitua. Opiskelijapalautetta kerään jatkuvasti kaikilta kursseiltani ja tuotantotiimiä ei siis ole.

Pedagogiikka –laatukortti

Kortti on ehkä tärkein verkko-opetuksen laadun kannalta. Kortin kohdat on laadittu hyvin ja niitä kannattaa noudattaa. Kohdat toteutuvat pääsääntöisesti verkkokursseillani pois lukien kohta yhteisöllinen tiedonrakentelu. Kurssini ovat alun perin tehty yksilökeskeiseen oppimiseen non stop -kursseina ja yhteisöllistä tiedonrakentelua tapahtuu vain muutamilla kursseilla, joissa case-tehtävät tehdään parityönä. Myöskään kursseillani opiskelijoilla ei ole omia oppimispolkuja eikä omia osaamistavoitteita. Pedagogiikka-laatukortissa ei oteta erikseen kantaa opiskelijoiden motivointiin ja kannustamiseen, mikä toteutuu ainakin osittain kohdassa: opiskelija saa jatkuvaa palautetta. Pedagogiikka –kortin tärkeimmät kriteerit mielestäni ovat alla ja ne toteutuvat kohtalaisen hyvin kursseillani:

  1. opintokokonaisuuden osaamistavoitteet on määritelty työelämälähtöisesti
  2. arviointikriteerit on määritelty (opintokokonaisuudelle ja oppimistehtäville) niin, että ne ohjaavat tavoitteeksi asetetun osaamisen saavuttamista ja ne ovat tarkasti määritelty ja läpinäkyviä
  3. epälineaarinen toteutusprosessi
  4. opiskelijat voivat edetä kurssilla omaan tahtiinsa ja palata tarvittaessa taaksepäin esimerkiksi tehtävien teossa
  5. tehtävät ovat autenttisia
  6. opiskelija saa jatkuvasti palautetta opiskelun edetessä
  7. opiskelijat voivat seurata opiskelunsa etenemistä
  8. erittäin tarkka ja yksityiskohtainen ohjeistus kaikilta osin verkkokurssin suorittamisesta

Näiden vähimmäiskriteereiden pitää mielestäni toteutua työelämälähtöisellä ammatillisella verkkokurssilla, jotta se olisi laadukas. Korjasin omien verkkokurssieni lyhyttehtäviä kakkoskriteerin kohdan ”oppimistehtävän tulee ohjata asetetun oppimistavoitteen saavuttamista” perusteella. Muutamat lyhyttehtävät olin laatinut niin, että ne olivat ”mukavia ja yleispäteviä”. Muutin ne vastaamaan osaamistavoitteita. Todennäköisesti kohtaa 8. ei voi laatia niin hyvin, etteikö opiskelijoilta tulisi kysymyksiä kurssin suoritusprosessista.

Yhteenveto

Tekemällä verkkokurssi autenttisen oppimisen kriteerien mukaan ja tarkistamalla kurssin kaikki osiot laatukorteilla ei voi mennä pahasti pieleen verkkokurssin laadinnassa. Jos kaikkia laatukorttien kohtia ei jaksa tarkastaa kohta kohdalta omalla verkkokurssilla, kannattaa ne kuitenkin lukea läpi. Tajuntaan jää ajatus, millainen verkkokurssin tulisi olla. Laatukorttien eri kohdista voi olla toistakin mieltä, silti oma kurssisi voi olla laadukas.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s