Työelämälähtöinen ammatillinen verkkokurssi

Pekka Tervonen, Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kirjoitan mielipiteitäni työelämälähtöisestä ammatillisesta verkkokurssin suunnittelusta ja toteutuksesta. Mielipiteeni perustuvat kokemukseen verkkokurssien pyörittämisestä noin 15 vuoden ajalta. Pyrin vertaamaan käsityksiäni AgileAMK –mallin ja laatukriteereiden välillä siltä osin, kun huomaan siihen tarvetta.

Ammatillisen verkkokurssin suunnittelu voi alkaa kahdella eri tavalla, kurssi on jo ammattikorkeakoulun valikoimassa (suunniteltu lähiopetukseen aikaisemmin) tai sitten työelämästä tulee kurssin suunnittelutoive. Monesti avoimen amkin kurssit suunnitellaan yritystoiveiden mukaan. Sitten kurssi voi ajan mittaan siirtyä normaalin opetussuunnitelman opintojaksoksi ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

Suunnittelu ja tavoitteet

Kerron tarkemmin yritysmaailmasta tulleen esityksen vienti-ja tuontitoiminta 3 op -verkkokurssin suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Aluksi kurssin suunnittelijan eli opettajan kannattaa tutustua mahdollisimman hyvin aiheen teoriaan ja toiveen esittäneen yrityksen toimintoihin. Yleensä mitään suunnittelutiimiä ei ole koulun puolelta, vaan suunnittelu annetaan asian parhaiten osaavalle opettajalle. Toivon, että AgileAMK –mallin mukainen suunnittelutiimi voitaisiin muodostaa verkkokurssin suunnittelussa, mutta käytännössä epäilen asiaa, koska kouluilla ei ole varaa maksaa usealle henkilölle kurssin suunnittelusta. AgileAMK-mallin mukaanhan kurssin tuottajana on aina kehitystiimi. Vienti- ja tuontitoiminta –kurssin osalta minulla oli tuuria, koska olin työskennellyt useana kesänä yrityksessä, johon sitten otin yhteyttä ja jonka kanssa kurssi (tai paremminkin kurssin tehtävät) lopulta suunniteltiin.

Parhaat yhteistyökumppanit yritysten puolelta ovat keski- tai työnjohtoon kuuluvat asiantuntijat (markkinointi-, myynti, tuotanto-, jne. päälliköt), ei niinkään toimitusjohtaja, joka on liian kiireinen ja ylimalkainen tehtävien suunnittelussa. Otin yhteyttä yrityksen vientisihteeriin ja hänen kanssaan sovittiin kurssin suunnittelu ja toteutus. Esittelin silloisen WebCt -opiskelualustan, jonka ominaisuudet asettivat puitteet kurssille ja sen tehtäville. Suunnittelu menee käytännössä niin päin, että alusta asettaa puitteet ja opetus- oppimispedagogiikka taipuu opettajan taitojen perusteella alustan mukaan. Siis näin riippumatta alustan ominaisuuksista. Ensiksi suunnitellaan osaamistavoitteet (yleistavoitteita ei tarvita), mitä kurssin suorittaneen tulee osata ja miten osaaminen mitataan. Hankkeen laatukorttien osaamistavoitteet sopivat hyvin tähän tarkoitukseen. Tässä yrityksen kontaktihenkilön osaaminen ja asiantuntemus on ratkaisevaa.

Tehtävät, toteutus ja arviointi

Opettajan tehtävä on tarkistaa, että alusta mahdollistaa tehtävien toteuttamisen ja arvioinnin. Tehtävät laaditaan autenttisen oppimisen kriteereiden mukaan tismalleen sellaisiksi kuin ne ovat yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Olen huomannut, että PBL:n (problem based learning) mukaan laaditut tehtävät sopivat hyvin aikuisopiskelijoille, joskaan ei aina. Varsinaiset osaamistavoitteet täyttävät autenttiset tehtävät kannattaa laatia sovellusohjelmilla. Opiskelijapalautteen perusteella monivalintatehtävistä ei pidetä ja siksi käytän alustan monivalintatyökalua lähinnä kurssimateriaalin hallinnan tarkistamiseen. MOOCeissa monivalintatehtävät ovat pääkeino tarkistaa osaaminen. Mielestäni MOOCin suunnittelijalta vaaditaan todella taitoa ja osaamista, jos monivalintatyökalulla laadittavat tehtävät täyttävät autenttisen PBL:ään perustuvan tehtävän laatukriteerit.   Yrityksen vaatimuksesta viejän ja tuojan tunnistetiedot ja tuotekuvaukset muutettiin. Yritykset ovat hyvin herkkiä liikesalaisuuksien suhteen. Myöhemmin, kun fiksasin kurssia yleispäteväksi, olin tarkka tässä suhteessa.

Käytännössä osaamisen arviointi jää opettajan vastuulle, vaikka kontaktihenkilön kanssa käydään tarkkaan läpi, mitä opiskelijan pitää osata. MOOCeissa opiskelijan osaamisen arviointi voi jäädä puutteelliseksi. Kokemukseni mukaan vain opettaja voi arvioida opiskelijan osaamisen, ei toinen opiskelija, eikä edes yrityksen kontaktihenkilö. Aluksi, kun osallistujat ovat asianomaisesta yrityksestä, yrityksen henkilö voi osallistua arviointiin, mutta kokemukseni perusteella tässä vaiheessa tulee mukaan opettajan ammattitaito. Yritysten henkilöt hyväksyvät liian helposti suoritukset. Olen huomannut tämän usealla kurssilla. Kannattaa sopia kontaktihenkilön kanssa, että arviointi jää opettajan vastuulle. Mitkä ovat sitten hyvät arviointikriteerit? Pitemmällä ajalla olen huomannut, että tehtävien tyydyttävä osaaminen eli puolet tehtävien maksimipisteistä on hyvä läpäisyraja. Loput puolet jaetaan tasaisesti asteikolla 1-5. Opiskelijapalautteen perusteella arvioin kurssit aina 0-5 asteikolla, en koskaan hyväksytty-hylätty –asteikolla. Opiskelijat pitävät tästä ja myös työnantajat arvostavat hyviä, mitattuja suorituksia.

Opintopisteet, yhteisöllisyys, yksilöllisyys, epälineaarisuus

Verkkokurssi, niin kuin muutkin kurssit, tulee aina opintopisteyttää. Opiskelijoita kiinnostaa suorituksen laajuus osaamisen lisäksi ja he haluavat tietää, minkälaisiin tutkintoihin suorituksen voi liittää. Tässä tapauksessa kurssin pitää käydä tradenomitutkintoon. Tämä on tärkeä asia myös yrityksille. Yhteisöllisyys ei ole missään tapauksessa tällaisille kursseille välttämättömyys, päinvastoin yritys haluaa, että opiskelija suoriutuu tehtävistä oma-aloitteisesti ja osaa tehdä vastaavia tehtäviä yrityksessä ilman ulkopuolista apua. Yhteisölliset opiskelutavat (omassa repertuaarissani) sopivat henkilöstöhallinnon ja johtamisen kursseille. Samoin omat yksilölliset opiskelijapolut eivät sovi työelämälähtöisille ammattikursseille, koska arvioinnin yhdenvertaisuus ja objektiivisuus kärsivät. Lisäksi erilaiset opiskelijapolut lisäisivät opettajan työtä. Tässä kohtaa olen siis eri mieltä sekä Herringtonin autenttisen oppimisen kriteereiden että hankkeen laatukiriteereiden kanssa. Ammatillisen verkkokurssin toteutusprosessin pitää olla epälineaarinen. Vastaa hankkeen laatukriteereitä. Opiskelijoiden pitää voida suorittaa tehtävät haluamassaan järjestyksessä ja päästä materiaaleihin, tehtäviin, case –tapauksiin, linkkeihin jne. milloin haluavat. Myöhemmin olen sallinut tietyillä kursseilla vielä voimakkaamman epälineaarisuuden, opiskelija saa muuttaa aikaisemman palautuksen vastaustaan myöhemmässä tehtävässä saamansa tiedon (ja oppimisen) perusteella. Olen huomannut, että tämä parantaa opiskelijan oppimista kokonaisuudessaan ja koskee nimenomaan aikuisopiskelijoita. Peruskursseilla tilanne voi olla toinen.

Laajuus, ohjaus, motivointi, kannustaminen ja saavutettavuus

Tietty ongelma ja haaste verkkokurssilla on kurssin laajuuden mitoittaminen. Täyttääkö 3 (vai 5) opintopistettä ammattikurssin osaamistavoitteiden vaatimukset ja kuinka monta tehtävää kurssille asetetaan? Tässä onkin pohtimista yrityksen kontaktihenkilön kanssa. Monesti opettajan ammattitaito ratkaisee. Opettajan tulee olla lähes aina opiskelijoiden saavutettavissa. Yritysten henkilöstö suorittaa kursseja iltaisin ja viikonloppuisin. Siksi opiskelijat vaativat ja odottavat, että ohjaukseen vastataan vähintään vuorokauden sisällä. Todellista ohjausta käytännössä antaa vain opettaja, mikäli ohjauksen laatu halutaan säilyttää. Ohjaukseen liittyy olennaisena osana opiskelijan motivointi ja kannustaminen varsinkin tapauksissa, joissa opiskelijalle tuottaa vaikeuksia suoriutua tehtävistä. Tässä kohtaa hankkeen laatukriteerit ja oma käsitykseni eroavat. Vapaaehtoinen opiskelijaohjaus ei vastaa mielestäni laadukasta ohjausta saatikka motivointia tai kannustusta. Yrityksistä ja/tai asiatuntijoilta opiskelijaohjausta ei juuri saa, ei myöskään kannustamista tai motivointia. Ohjaus toimii riittävän hyvin moodlen viestit –toiminnolla tai moodlen tehtävien palauteboksin vastauksilla, varsinkin silloin, kun opiskelijalle pitää lähettää esimerkiksi excel-pohjainen tehtävän ratkaisun alku vinkkeineen liitetiedostona. Yrityksen kontaktihenkilö ei ole halukas olemaan opiskelijoiden saavutettavissa jatkuvasti ja siitä syystä ohjaus jää opettajalle. Muidenkaan ulkopuolisten asiantuntijoiden apuun ei pitkällä aikavälillä ole luottamista, heistä on apua kurssin alussa ja suunnitteluvaiheessa. Yleisesti, pitää olla tarkkana, kuinka paljon on yhteydessä yritysten henkilökuntaan tai muihin ulkopuolisiin asiantuntijoihin, jottei tule vastareaktiota – opetuksen pyörittäminen on opettajan työtä.

Chat ja kurssipalaute

Aikoinaan WebCt:n alustalla käytin keskustelupalstaa, mutta sen hyöty jäi oppimisen kannalta mitättömäksi, joten olen kokonaan luopunut kaikilla kursseillani chat-työkalusta. Keskustelu vie tavattomasti aikaa kurssin resurssoinnista varsinkin, jos huolehtii, että kaikki opiskelijat todella osallistuvat keskusteluun. Huomasin myös ilmiön, että opiskelijat antoivat toisilleen oikeita vastauksia chatin kautta – siis plagiointia. Kaikilta kursseilta otetaan palaute ja tähän sopii esimerkiksi moodlen palautetyökalu. Yleensä mitään testauskierrosta ei ole, vaan ensimmäiset opiskelijat toimivat testaajina ja heidän palautteen perusteella saan korjattua suurimmat virheet tai puutteet. Onko tässä eroa AgileAMK –mallin testaukseen? Pitkällä aikavälillä olen huomannut, että noin kolmasosa opiskelijoista antaa palautetta riippumatta kurssista. Palautteen perusteella kurssia pyritään tietenkin jatkuvasti parantamaan. Pitkällä aikavälillä kurssin toteutuksen ja sisällön toiveet menevät ristiin. Osa haluaa, että kaikki tehtävät pitää voida ratkaista kurssimateriaalin ja esimerkkitapausten perusteella, osa taas pitää hyvänä, että tietoa pitää itse hakea yritysten materiaaleista, verkosta tai kirjallisuudesta tehtävien ratkaisemiseksi. Palautteiden suurin merkitys itselleni on nykyään se, että huomaan päivitystarpeen kurssin materiaaliin ja tehtäviin.

Kurssin suorittaneille annetaan aina kurssitodistus, jossa on oltava vähintään osaamistavoitteet ja kurssin sisältö. Työelämälähtöisen ammatillisen verkkokurssin suunnittelu, toteutus ja arviointi pitää resursoida koulun puolelta. Vain siten toiminta on ammattimaista. Yritys tilaa sitten kurssin pakettihinnalla tai kurssille voidaan määritellä osallistujakohtainen kurssimaksu, jolloin kurssille voi tulla muitakin kuin yhteistyöyrityksen osallistujia. Joka tapauksessa kurssin pyörittämisen kustannukset eli opettajan palkka pitää saada kurssimaksuina. Vain siten toiminta voi jatkua pitemmällä aikavälillä. Mietin tässä, kuinka yksittäinen projektirahoituksella tehty MOOC voi saada jatkumoa, jos opetusta ei ole suunniteltu kurssimaksuilla katettavaksi.

Autenttisen oppimisen elementit

Ylipäätään autenttisen oppimisen elementtien mukaan suunniteltu verkkokurssi on hyvä lähtökohta työelämälähtöiselle ammatilliselle verkkokurssille. Hankkeen kriteerit käyvät tämän kanssa yksiin. Opettaja voi ottaa käyttöön autenttisen oppimisen elementtejä taipumustensa ja kokemustensa mukaan. Omilla kursseillani elementit, yhteinen tiedonrakentelu, reflektio ja tietämyksen ilmaiseminen ja jakaminen eivät toteudu kriteerien edellyttämällä tavalla, mutta tämä ei ole kuitenkaan ollut ongelma ainakaan oppimistulosten ja palautteen perusteella. Tehtävät kannattaa laatia mahdollisimman autenttisiksi. Mahdollisuuksien mukaan siten, että oppimistehtävät tehdään todellisille yrityksille. Tapauksessani yrityssuunnitteluun liittyvät kurssit (liiketoimintasuunnitelma, perehdyttämissuunnitelma ja riskienhallintasuunnitelma) ovat sellaisia. Kopiointia ei esiinny, eikä urkund –ajoja tarvita näillä kursseilla, koska jokainen suunnitelma on yksilöity. Sen sijaan johtamisen ja henkilöstöhallinnon kursseilla on aina plagioinnin vaara ja palautukset kannattaa tarkistaa esimerkiksi urkundilla.

Tehtävien laadinta

Tehtävien laadintaan riittää normaalit office-työkalut (word, excel jne.) Opiskelijat, joilla ei ole windows –käyttöjärjestelmää, saavat tehtävät auki ilmaisohjelmilla esimerkiksi Open Officella. Alustan omia työkaluja kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan. Silloin opiskelija on täysin riippumaton käyttöjärjestelmistä, eikä ongelmia tule tehtävien avaamisessa. Kuvat, graafit jne. kannattaa tallentaa jpg –tiedostoina. Youtubesta löytyy hyviä opetusvideoklippejä eri kursseille. Olen huomannut, että paras videoklippi on noin minuutin mittainen, yli kaksi minuuttinen on jo liian pitkä. Yleisesti alustan (tapauksessani WebCt ja Moodle) tai sovellusohjelmien ominaisuudet eivät ole juuri haitanneet tai estäneet autenttisten tehtävien laadintaa tai muutenkaan kurssien toteutusta. Ongelmina ovat olleet verkkoyhteyden katkot, käyttäjätunnukset ja kirjautuminen kursseille. Erittäin harvoissa tapauksissa olen joutunut ohjaamaan moodlen käyttöä. Muista ongelmista on selvitty tuen avulla. Suurin osa näistä alun perin yrityksille suunnatuista kursseista on sittemmin laitettu koulun vapaavalintaisten opintojaksojen tarjottimelle ja itse asiassa nyt suurin osa ammattikurssienkin opiskelijoista on oman koulun opiskelijoita. En näe esteitä, etteikö edellä kuvatulla tavalla tehty verkkokurssi voisi olla samalla MOOC, vain kohderyhmää laajennettaisiin ja joitain laatukriteereitä heikennettäisiin, mikäli kurssille tulisi satoja opiskelijoita.

Prosessi

Edellinen teksti perustuu useiden vuosien kokemuksiini verkkokurssien suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Alla esitän vielä vaiheittaisen proseduurin verkkokurssin suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista.

  1. kurssin nimeäminen, laajuuden suunnittelu, opintopisteyttäminen ja kohderyhmän määrittely
  2. kurssin yhteensovittaminen eri tutkintoihin omassa tapauksessani tradenomin, insinöörin, restonomin ja johtamisen kurssien osalta sairaanhoitajan tutkintoihin ja muutamat jatkotutkintoihin
  3. osaamistavoitteiden määrittäminen ja näiden tavoitteiden laadun määrittäminen kaikki muut kurssin elementit ovat alisteisia osaamistavoitteille
  4. osaamisen mittaamisen määrittäminen ja sille laatukriteereiden asettaminen
  5. osaamisen mittaamista osoittavien tehtävien laatiminen ja niille laatukriteerit
  6. epälineaarinen toteutusprosessi
  7. tehtävien arviointi ja arvioinnin laatukriteerit
  8. kurssipalautteen kerääminen ja kurssin parantaminen palautteiden perusteella
  9. kurssin siirtäminen koulun normaaliksi opintojaksoksi jatkuvuuden varmistamiseksi

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s