Saavutettavien materiaalien toteutus ja testaus – Saavutettavuus osa 2

Miia Törmänen, VirtuaaliAMK-verkosto

Edellisessä saavutettavuus-blogitekstissä, käsiteltiin miksi meidän ylipäätänsä tulisi tehdä saavutettavaa materiaalia ja verkkokursseja. Avasin siinä Saavutettavuus-laatukortin rakennetta ja miten laatukorttia käytetään AgileAMK-mallin eri vaiheissa. Tässä edetään hiukan syvemmälle käytännön asioihin miten saavutettavia verkkosisältöjä voidaan suunnitella ja millä tavalla saavutettavuuden arviointia voidaan tehdä. Lopuksi vielä pieni katsaus millaisiin suosituksiin ja standardeihin saavutettavuus-laatukortti pohjautuu.

Sisältö:

Saavuttavien verkkokurssien suunnittelu
Saavutettavuuden arviointi
Arviointityökalut
Suositukset, standardit ja lainsäädäntö

Saavutettavuus käsitetään pitkälti samana asiana kuin esteettömyys ja tässäkin tekstissä painotetaan pääasiassa esteettömyyteen, kuinka huomioimme erilaiset käyttäjäryhmät. Teksti on suunnattu sisällön tuottajille eli tässä tapauksessa opettajille.

Suunnittele saavutettavia verkkokursseja

Ottamatta nyt kantaa oppimisympäristön valintaan, kirjaan tähän muutamia keskeisiä suunnitteluohjeita Saavutettavat sisällöt korkeakoulujen henkilöstölle-koulutuksen pohjalta. Koulutus oli Esok-verkoston järjestämä ja Avaavan toteuttama, luennoitsijana Tapio Haanperä, Aalto-yliopistosta. (Lisään tähän linkin videotaltiointiin, jahka video on saatavilla.)

Suunnittele otsikkorakenne tarkasti

  • käytä niissä muotoiluja H1, H2, H3, tai teksti- ja esitysdokumenteissa valmiita otsikko-tyylejä
  • hyvä otsikointi luo selkeän rakenteen ja ruudunluku ohjelmaa käyttävät henkilöt voivat selata sisältö niiden avulla
  • Huomioithan, että hyvä otsikointi on osa toimivaa hakukoneoptimointia

Lisää kuville tekstivastine

  • alt=”tekstivastine”
  • ilmaisee mitä kuvassa näkyy, jos kuva on koriste alti-tekstin tulisi olla tyhjä, muutoin ruudunlukija lukee tekstivastineen sijaan kuvan nimen.
  • MS Office ohjelmissa valitse kuva, valitse hiiren oikean painikkeen valikosta muotoile kuvaa/ asettelu ja ominaisuudet / kuvaus
  • tekstivastineen tulisi olla lyhyt (max. 125 merkkiä) muutoin voi tulla ongelmia ruudunlukijan kanssa

Käytä riittävää väri- ja koko kontrastia

  • värikontrasti, tekstissä harmaan, oranssin ja keltaisen sävyt voivat olla hankalia
  • käytä kuvaa tekstin taustalla harkiten
  • luettavuuteen vaikuttaa myös tekstin koko ja tekstityyppi
  • tarjoa käyttäjille mahdollisuus suurentaa tekstiä
  • teksti rivien ei tulisi olla liian pitkiä, eikä liian lyhyitä

Linkkien tulisi olla tunnistettavia

  • älä käytä pelkkää väriä osoittamaan linkkiä, tulisi käyttää lisäksi esim. alleviivausta (esimerkkinä huonosta tavasta on tämä UAE-hankkeen sivusto, linkit ovat tumman vihreitä, eivätkä erotu selkeästi muusta tekstistä. Tämä johtuu tässä käytössä olevasta ilmaisesta Word Press teemasta.)
  • Linkin nimen tulisi viitata kohteeseen, ei käytetä linkin nimenä pitkää url-tekstiä

Videot, animaatiot ja äänitiedostot

  • varmista, että niissä on pysäytä ja toista painikkeet
  • lisää tekstivastineet tai tekstitys

Lomakkeet

  • jokaisella kentällä tulee olla nimilappu label, jossa kerrotaan mitä kyseiseen kenttään tulee kirjoittaa
  • lisää ohjeistus esim. mitkä kentät ovat pakollisia, missä muodossa päivämäärät tulee antaa ja käytetäänkö pilkkua vai pistettä
  • kaikkiin elementteihin tulee päästä näppäimistöllä
  • lomakkeen lähetyksestä annetaan vahvistus / virheviesti

Älä käytä kuvia esittämään teksti-informaatiota

  • tekstinä oleva teksti skaalautuu suureksi parempi laatuisena
  • latautuu nopeammin
  • helpompi kääntää
  • helpompi päivittää
  • toimii suoraan ruudunlukuohjelman kanssa (ei tarvitse alt-tekstiä)

Taulukot

  • käytä taulukoita vain data esittämiseen, ei asemointiin
  • lisää taulukkoon lyhyt selite (caption)
  • lisää otsikot taulukon riveille ja sarakkeille otsikot

Yleistä sivuston suunnittelusta

  • varmista että sivuston kieli on määritelty
  • varmista että sivuston ”title” vastaa sivuston sisältö, tätä käytetään mm. kirjanmerkeissä
  • käytä korostukseen <strong> ja <em>, enne <b> ja <i>, jotkut ruudunlukuohjelmat voivat painottaa näitä
  • varmista että ladattavat tiedostot ovat saavutettavia, kerro tiedostotyyppi ja koko
  • suunnittele selkä sivupohja, jossa sivun eri osat erottuvat toisistaan esim. päänavigaatio, alanavigaatio, hakutoiminnot, footer jne.
  • ole yhdenmukainen
  • käytä selkeää ja hyvää yleiskieltä, tarvittaessa selkokieltä
  • suunnittele ”hyppää sisältöön” -linkki
  • sivuston ensimmäinen elementti jonka avulla voi hypätä kaiken usein toistuvan sisällön ohitse suoraan sisältöön, ruudunlukuohjelmaa käyttävät joutuvat muutoin kuuntelemaan, joka kerta bannerit, navigaatiot jne.
  • lisää joka sivulle; linkki etusivulle, murupolku, hakutoiminto

 

Saavutettavuuden arviointi monipuolisille menetelmissä prosessin eri vaiheissa

Saavutettavuutta voidaan arvioida eri menetelmillä ja usein paras lopputulos saadaan, kun käytetään useampaa menetelmää. Arviointimenetelmiä ovat mm.

  • tarkistuslistat
  • automaattiset validaattorit
  • testaaminen itse
  • testaaminen oikeiden käyttäjien avulla.

UAE-hankkeen saavutettavuus laatukortti on suunniteltu siten, että saavutettavuutta testataan materiaalia toteuttaessa/tuottaessa itsearviointina, arviointilistan avulla ja automaattisilla validaattoreilla. Arviointia tehdään AgileAMK-mallin mukaisesti useiden kehitysjaksojen (sprinttien) ajan eri testausmenetelmillä, ennen kuin se lisätään oppimisympäristöön. Ja kunkin sprintin jälkeen myös loppukäyttäjien avulla.  Tarkoituksenahan on että kunkin sprintin jälkeen meillä olisi valmis MOOC ”palanen” opiskelijoiden opiskeltavissa.

Saavutettavuus-laatukortin lisäksi tai sen sijaan arvioinnin apuna voi käyttää esim. Papunetin tuottamaa heuristiikkalistausta ja siihen liittyvää arviointityökalua:

WCAG 2.0 -kriteeristön mukaan tuotettu heuristiikkalistaus saavutettavuuden asiantuntija-arvion tueksiPDF

WCAG 2.0 -kriteeristön mukaan tuotettu arviointityökalu saavutettavuuden asiantuntija-arvion tueksiDOCX

Em. työkalut pohjautuvat myös W3C:n Web Content Accessibility Guidelines 2.0 -ohjeistukseen ja ovat rakenteeltaan yhteneväiset alkuperäisen kriteeristön kanssa (4). Lisäksi papunet-sivustolla on selkeää materiaalia saavutettavuuden arviointiprosessista, kriteereistä ja työkaluista.

Käytännössä arvioija käy läpi sivuston arviointityökalun kanssa ja merkitsee, toteutuuko kyseinen kriteeri vai ei, tulokset voi myös priorisoida tärkeysjärjestykseen, jonka mukaan arvioidaan akuutit korjaustarpeet.

Oppimisympäristöä testatessa ympäristöä käytetään yleensä eri päätelaitteilla ja selaimilla. Ruudunlukuohjelmalla, pistenäytöillä, ruudunsuurennusohjelmalla ja erilaisilla hiirillä. On hyvä tarkistaa myös, että ympäristöä voi käyttää esimerkiksi pelkän näppäimistön avulla.

Arviointityökalut

Arvioinnissa voi käyttää avustavia työkaluja esimerkiksi: kontrastianalysaattoria esim. Color contrast analyser. Erilaisia koodivalidaattoreita kuten Webaim Wave ja tekstivastineiden tarkistusohjelmia, lisää työkaluista Papunetin sivuilta. (5). Näiden avulla on helppo tarkastaa nopeasti tekniset viat ja muut puutteet kuten nimeämättömät kuvat. Saavutettavuutta ei voi kuitenkaan testata pelkästään ohjelmallisesti, koska osa kriteereistä koskee sisällön oikeellisuutta esim. kuvalle annetaan sen sisältöä kuvaava kuvausteksti (alt-teksti) ja ohjelmallistesti mahdotonta arvioida kuinka hyvin teksti kertoo kuvan sisällön.

Itselleni oli yllätys, että myös asiakirjojen saavutettavuuteen voi vaikuttaa pitkälti samoilla asioilla kuin html-sivujenkin, mm. lisäämällä kuville kuvaustekstin. Word, exel ja powerpoint tiedostojen tarkistamiseen voi käyttää Microsoftin omaa erinomaista tarkistustyökalua, joka toimii samalla tavalla Microsoftin eri ohjelmissa. Helppokäyttöisuuden voi siis tarkistaa Tiedosto / Tiedot / Tarkista ongelmien varalta / tarkista helppokäyttöisyys (ks. kuva alla). Tiedoston viereen avautuu lista, jossa näkyy virheet, varoitukset ja vihjeet. Näistä virheet ovat vakavimpia ja syytä korjata, varoitukset kannattaa myös korjata vihjeet korjataan, jos ehditään.

Powerpoint,helppokäyttöisyyden tarkistaminen

Pdf-tiedostoista tulee yleensä sangen toimivia, mikäli ne tehdään sellaisesta Word, Exel tai Powerpoint tiedostosta, joiden saavutettavuus on tarkistettu ja korjattu. Pdf-tiedoston saavutettavuuden tarkistukseen on myös olemassa omat ohjelmansa.

 

Saavutettavuus laatukortin taustalla vaikuttavat suositukset, standardit ja lainsäädäntö

Saavutettavuutta on pyritty ja pyritään edistämään erilaisina standardein, suosituksin ja lainsäädännön kautta. Euroopan komissio esitti 2.12.2015 ehdotuksen EU:n esteettömyyssäädökseksi, jossa asetetaan yhteiset esteettömyysvaatimukset tietyille keskeisille tuotteille ja palveluille. Tarkoituksena on auttaa vammaisia koko EU:ssa osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan täysipainoisesti. (1)

Suomessa yhdenvertaisuutta edistetään ja syrjintää ehkäistään Yhdenvertaisuus lailla, josta kohta 6 § koskee Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. 2015 voimaan tulleen lain mukaan koulutuksen järjestäjillä ja oppilaitoksilla on velvollisuus laatia suunnitelma  yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Verkko-kurssien voidaan nähdä edistävän yhdenvertaisuutta, mikäli ne suunnitellaan esteettömiksi.

Saavutettavuus-laatukortin kriteerit pohjautuvat seuraaviin kriteeristöihin ja ohjeisiin:

  • W3C: Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.0 ja tästä Papunetin toteuttama selkeä suomenkielinen versio
  • Julkishallinnon Verkkopalvelujen laatukriteeristö
  • OpenupEd 2015 MOOC-kriteerit
  • Esteetön korkeakoulu, Esok-verkosto: Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö -suositus (Stivi)

Edellä mainituista tärkeimpänä voidaan pitää W3C:n (World Wide Web Consortium) Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.0 joihin perustuvat useat automaatiset validaattorit ja arviointilistat.

WCAG ohjeet perustuvat neljään periaatteeseen, joita tarkentaa 1-4 eritasoista ohjetta. Tasot ovat A, AA ja AAA, näistä AA-tasoista voidaan pitää saavutettavuudeltaan hyvänä. Osa kriteereistä koskee teknistä toteutusta ja siihen voi vaikuttaa mm. oppimisalustan valinnalla. Osa kriteereistä koskee sisältöä ja sen tarjoamista vaihtoehtoisessa muodoissa eri käyttäjille.

WCAG 2.0 periaatteet ovat: 

  1. Periaate: Havaittava – Informaatio ja käyttöliittymäkomponentit pitää esittää tavoilla, jotka käyttäjä voi havaita.
  2. Periaate: Hallittava – Käyttöliittymäkomponenttien ja navigoinnin pitää olla hallittavia.
  3. Periaate: Ymmärrettävä – Informaation ja käyttöliittymän toiminnan pitää olla ymmärrettävää.
  4. Periaate: Lujatekoinen – Sisällön pitää olla riittävän lujatekoinen, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia, mukaan lukien avustavat teknologiat.  (3)

Julkishallinnon verkkopalveluiden laatukriteeristö on valtiovarainministeriön kehittämä ja ylläpitämä materiaali julkisten verkkopalveluiden kehittämisen ja arvioinnin työkalu. Siihen liittyy myös verkkopalveluiden arviointityökalu, jota voi käyttää sivuston arvioinnissa. Kriteeristö koostuu 40 laatukriteeristä, jotka on jaoteltu seuraavasti: käyttö, sisältö, johtaminen, tuottaminen ja hyödyt (2).  Saavutettavuus-laatukortin kriteereihin on sovellettu näistä sisältö- ja käyttö-osioita.

OpenupEdin mukaan seuraavien neljän ehdon tulee pääsääntöisesti täyttyä, jotta verkko-opintoa voi kutsua MOOCiksi (Massive Open Online Course). (12) Kriteerit liittyvät saavutettavuuteen, joka on keskeistä MOOCien ideologiassa.

  • MOOCit ovat verkkokursseja, jotka on suunniteltu suurelle osallistujamäärälle. 
  • MOOC-kurssille voi osallistua kuka tahansa, jolla on internet-yhteys.
  • MOOCit ovat avoimia kaikille ilman pääsyvaatimuksia.
  • MOOC tarjoaa täyden opiskelukokemuksenverkossa ilmaiseksi.  (6, 12)

Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö -suosituksesta (7) hyödynnettiin soveltavin osin Saavutettava opetus ja opiskelu: Opetuksen saavutettavuussuositukset ja Opetuksen saavutettavuuden tarkistuslista (Hanna Ilola ja Hannu Puupponen).

Tätä kirjoittaessa UAE-hankkeessa keväällä 2016 ollaan juuri aloittamassa MOOC-pilottikurssien toteutus ja laatukortteja päästään kokeilemaan käytännössä. Kriteerejä, arviointikysymyksiä ja ohjeistusta päivitetään saadun palautteen mukaan. Olennaista on että verkkokurssien tekijät hahmottavat saavutettavuuden keskeiset tekijät ja voivat etsiä itse myös itse ajantasaista tietoa saavutettavuudesta.

 

Lähteet

  1. Euroopan komissio – Lehdistötiedote: Komissio vammaisten asialla – tuotteista ja palveluista esteettömämpiä. Viittauspäivä: 21.12.2015
  2. Julkishallinnon verkkopalvelujenlaatukriteeristö ja arviointityökalu.  Viittauspäivä: 21.12.2015
  3. W3C: Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.0 Viittauspäivä: 21.12.2015
  4. Papunet: Dokumentit saavutettavuuden arvioinnin tueksi Viittauspäivä: 21.12.2015
  5. Papunet: Työkalut saavutettavuusarviointien tukena Viittauspäivä: 21.12.2015
  6. OpenupEd(2015). http://www.openuped.eu/. Viittauspäivä: 21.12.201
  7. Esok-verskosto: Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö -suositus  Viittauspäivä:21.12.2015
  8. Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa – ESOK-hanke 2006-2011 Viittauspäivä: 21.12.2015
  9. Tapio Haanpää: Verkkosivut ja saavutettavuuskysymykset. Saavutettavat sisällöt korkeakoulujen henkilöstölle -koulutus. 10.3.2016. Esok-verkosto, Avaava.
  10. VERKKO-OPPIMATERIAALIN LAATUKRITEERIT (pdf) Työryhmän raportti 16.12.2005  Viittauspäivä: 21.12.2015
  11. Sami Älli ja Henna Kara. Saavutettavuus verkkopalveluissa.  2009.  Viittauspäivä: 21.12.2015
  12. Teija Lehto: MOOC-käsite Uutta avointa energiaa -hankkeessa (3.11.2015).
    Artikkeli on tuotettu osana hankkeen laatutiimin työskentelyä.
Mainokset

One thought on “Saavutettavien materiaalien toteutus ja testaus – Saavutettavuus osa 2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s