Sisältö-laatukortilla varmistetaan MOOC-kurssien sisältöjen laatu

Päivi Rajaorko, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Sisältö-laatukortti, kuvituskuva Miia Törmänen 2016
Sisältö-laatukortissa määritellään Uutta avointa energiaa (UAE) -hankkeessa tuotettavien MOOC (Massive Open Online Courses) -kurssien sisältöjen laatukriteerit. Tavoitteena on, että kurssien sisällöt ovat pedagogisesti, teknisesti sekä käytettävyydeltään ja saavutettavuudeltaan korkealaatuisia ja vastaavat työelämässä toimivien osallistujien tarpeita.  Sisällöillä tarkoitetaan MOOC-kurssien kaikenlaista oppimateriaalia, joka voi olla erimuotoisena kuten esimerkiksi tekstinä, videona, kuvana, äänitiedostona ja linkkinä ulkopuolisiin www-sivustoihin. Sisältöihin kuuluvat myös kurssien tehtävät sekä opiskeluun liittyvät ohjeet.

Verkko-opetukseen soveltuvat sisällöt

Verkkokursseilla oppimateriaali on yleensä digitaalisessa muodossa. Oppimateriaalina voi olla myös kirjoja, joita on paljon nykyään saatavilla sähköisessä muodossa. Kun oppimateriaalia tuotetaan verkkoon, ei riitä, että perinteinen materiaali muutetaan digitaaliseen muotoon. Tärkeää on pohtia, minkälaiset verkkomateriaalit sopivat parhaiten verkko-opetukseen ja millainen materiaali missäkin tilanteessa tuottaa parhaimman oppimistuloksen. (Karjalainen.)  Verkko-oppimateriaalien suunnittelussa ja tuotannossa tulee tehdä ns. pedagoginen uudelleen rakentaminen, jossa sisällöt muokataan kokonaan uudenlaiseksi uuden teknologian suomin mahdollisuuksin (Herrington, Herrington, Oliver, Stoney & Willis 2001).

Osaamistavoitteita vastaavat autenttiset, monipuoliset ja luotettavat sisällöt

Laadukkaan verkkokurssin eräs tunnuspiirre on se, että sillä on pedagogisesti monipuolinen sisältö (Mäcklin 2012). Sisältöjen on sovelluttava opetettavaan aineeseen (Herrington ym. 2001). UAE -hankkeessa MOOCeja tuotetaan ajankohtaisiin energia-alan koulutustarpeisiin.  Kurssisisältöjen tulee liittyä koulutukselle asetettuihin osaamistavoitteisiin ja keskittyä opittavan asian kannalta oleellisiin asioihin. Koska koulutus on työelämälähtöistä, sisällöissä tulee huomioida ne käytännön työtilanteet, joissa opittua tullaan käyttämään. Esimerkiksi kurssien tehtävät voivat liittyä todellisissa työtehtävissä esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen. Sisältöihin tulee liittää soveltuvin osin myös ko. työtehtävissä käytettävää materiaalia. Materiaalilähteitä tulee tarjota monipuolisesti, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus vertailla erilaisia näkökulmia opittavaan asiaan (Herrington ym. 2001). Lähteinä voivat olla myös ko. alan asiantuntijat sekä erilaisten medioiden tuottama ja välittämä sisältö.  Tärkeää on, että sisällöt ovat ajantasaisia ja luotettavia. Käytetyt tietolähteet on ilmaistava selkeästi.

Osallistujien osaamistason huomioivat sisällöt

Koulutukseen osallistuvien osaamisen lähtötaso on hyvä selvittää etukäteen. Tämän voi tehdä joko kurssin suunnitteluvaiheessa tai viimeistään kurssin alussa. (Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen & Nevgi 2006, 38–39.) Ennakkotietojen kartoitus antaa tietoa opiskelijoiden lähtötasosta. Tämän tiedon pohjalta voidaan sisällöt, kuten esimerkiksi tehtävät, suunnitella paremmin kurssin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Opiskelijalle kartoitus antaa tietoa omasta osaamistasosta ennen koulutusta. (Hailikari, Katajavuori & Lindblom-Ylänne, 2008.)

Koulutuksen pedagogisia tavoitteita tukevat sisällöt

Sisältöjen tulee tukea oppimista koulutukselle asetettujen pedagogisten tavoitteiden ja niiden pohjalta tehtyjen didaktisten ratkaisujen mukaisesti (Herrington ym. 2001; Tella, Vahtivuori, Vuorento, Wager, Oksanen 2001, 109). Pedagogisena tavoitteena MOOCeissa on tukea autenttista oppimista sekä opiskelijoiden tiedonrakentelua sekä osaamisen jakamista (vrt. Pedagogiikka -laatukortti).  MOOCien sisällöt tulee suunnitella niin, että ne tukevat näitä tavoitteita. Sisältöjen tulee tarjota käyttäjälle ainutlaatuinen tilaisuus oppia ja syventää tietoutta. Oppimateriaalin ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta voidaan edistää esimerkiksi tehtävien kautta, mikä parhaimmillaan motivoi opiskelijaa sekä edistää oppimista. (Mäcklin 2012,30.)  Opiskelijoita on hyvä kannustaa etsimään myös itse tietoa aktiivisesti verkosta.  Autenttisten työelämään liittyvien tehtävien avulla oppijalle voidaan luoda mahdollisuus rakentaa ja soveltaa tietoa yhteistoiminnallisesti myös muiden opiskelijoiden kanssa. (Herrington ym. 2001.) Tiedonrakentelussa verkko-oppimisympäristössä työkaluihin voidaan käyttää esimerkiksi keskustelualuetta, wikiä tai blogia.

Erilaiset opiskelijat huomioitu sisällöissä

Tärkeää on ottaa huomioon erilaiset opiskelijat tarjoamalla sisällöt erimuotoisina (esim. teksti, ääni, video), jolloin kukin oppija voi valita itselleen sopivimman muodon. Mediavalinnoilla on vaikutusta siihen, miten hyvin opiskelijat hyötyvät kurssin oppimateriaalista ja saavuttavat laadukkaampia oppimistuloksia. Mediaratkaisut voivat vaikuttaa myös siihen, kuinka motivoituneita opiskelijat ovat kurssin suorittamiseen. (Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen & Nevgi 2006, 30.) Yksi verkkokurssien sisältöjen laatukriteeri on opiskelijoiden erilaisuuteen liittyvä syrjimättömyys, mikä tarkoittaa sitä, että materiaaleissa otetaan huomioon erilaiset sosiaaliset, kulttuuriset sekä sukupuoliset (gender) näkökulmat (Herrington ym. 2001). Sisältöjen monimuotoisuus liittyy yleisesti koulutuksen saavutettavuuteen (vrt. Saavutettavuus -laatukortti).

Verkkokirjoittamisen periaatteet pätevät myös verkkokurssien sisältöihin.  Sisältöjen on oltava jäsenneltyjä. Sisällöt on hyvä jakaa itsenäisiin kokonaisuuksiin ja ryhmitellä ne väliotsikoittain. Tekstien tulee olla luettavia ja ymmärrettäviä. (Tella, Vahtivuori, Vuorento, Wager & Oksanen 2006, 113.) Sisällöissä on tärkeää ottaa huomioon niiden saavutettavuus (vrt. Saavutettavuus -laatukortti) sekä sisältöjen standardivaatimukset (vrt. Käytettävyys -laatukortti). Jo materiaalien valmisteluvaiheessa on tärkeää suunnitella materiaalien päivitys ja ylläpito (Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen ja Nevgi 2006, 51).

Lähteet:

Hailikari, T., Katajavuori, N. & Lindblom-Ylanne, S. 2008. The Relevance of Prior Knowledge in Learning and Instructional Design, American Journal of Pharmaceutical Education 2008; 72 (5) Article 113 (pdf-dokumentti)  (luettu 19.2.2016)
Herrington A., Herrington J., Oliver R., Stoney S., Willis J. 2001. Quality
Guidelines for Online Courses: The Development of an Instrument to Audit
Online Units. (pdf-dokumentti, luettu 29.2.2016)
Löfström, E, Kanerva, K., Tuuttila, L, Lehtinen, A. & Anne Nevgi, A. 2006.
Laadukkaasti verkossa: Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsingin yliopisto. (pdf-dokumentti, luettu 19.2.2016)
Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. 2001. Verkko opetuksessa – opettaja verkossa. Edita Oyj. Helsinki.
Mainokset

One thought on “Sisältö-laatukortilla varmistetaan MOOC-kurssien sisältöjen laatu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s