Saavutettavuus MOOCien toteutuksessa

Miia Törmänen, VirtuaaliAMK-verkosto

Saavutettavuus-laatukortti on yksi viidestä Uutta avointa energiaa-hankkeessa tuotetuista laatukortista. Saavutettavuus-laatukortin olennainen tavoite on se, että oppimateriaali ja oppimisympäristö ovat erilaisten ihmisten käytettävissä erilaissa käyttöympäristöissä.
Saavutettavuutta pidetään usein samana asiana kuin esteettömyyttä. UAE-hankkeen laatukortteja suunnitellessa se nähdään kuitenkin hiukan laajempana käsitteenä. Wikipediassa (1) saavutettavuus kuvataan seuraavasti:

”Hyvä saavutettavuus kertoo erilaisten yleisöjen tarpeiden huomioimisesta ja kohteen tarjonnan (tuotteen tai palvelun) helposta lähestyttävyydestä, ja tarjoaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin yksilöiden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä.”

Saavutettavuuden keskeinen termi on esteettömyys, jonka vastakohta puolestaan on esteellisyys. Esteet estävät yhdenvertaisen osallistumisen ja ovat syrjiviä. Esteettömyyden ja saavutettavuus ovat toisten lähikäsitteitä ja näihin liittyy myös käsitteet esteetön pääsy sekä käytettävyys. (2) Käytettävyys ja saavutettavuus käsittävät usein samojakin asioita kuten, että tieto löytyy sivustolta helposti, kuinka monen klikin kautta käyttäjä pääsee tavoitteeseen.  On kuitenkin hyvä tiedostaa, että nämä eivät ole samoja asioita vaan saavutettavakin sivusto voi olla käytettävyydeltään huono.

Saavutettavuutta ja sitä myöten yhdenvertaisuutta on pyritty ja pyritään edistämään erilaisin standardein, suosituksin ja lainsäädännönkin kautta. Siitä huolimatta savutettavuuden huomioiminen ja siihen pyrkiminen on pitkälti myös asenne kysymys. Haluammeko ottaa huomioon erilaiset käyttäjäryhmät? Vai ajattelemmeko, että eihän sokea tai heikkonäköinen voi opiskella tätä alaa tai, että kuuroja on suhteessa niin vähän, ettei heidän vuokseen kannata tehdä videoihin tekstitystä?

Asenteeseen vaikuttaa monet asiat kuten se, että ajatellaan saavutettavuuden olevan, jotain teknistä, joka kuuluu vain nettisivuston ohjelmoijille. Käytännössä kuitenkin myös sisällöntuottajat voivat vaikuttaa lopputulokseen pienillä asioilla kuten sillä, että otsikot ovat kuvaavia, kuvat ja sivustot nimetään kuvaavalla tavalla.

UAE-hankkeessa meillä on halua ja tahtoa saavutettavan materiaalin tuottamiseen, mutta asia vaatii hiukan perehtymistä. Onneksi mm. Avaava ja Esok-verkosto ovat järjestäneet koulutusta korkeakouluopettajille saavutettavista materiaaleista nyt keväällä 2016. Koulutustuokiot ovat nähtävillä Avaavan Youtube-kanavalla. Laitan tähän  yhteyteen yhden koulutukseen liittyvän videon näkövammaisen opiskelijatytön haastattelun saavutettaviin asiakirjoihin liittyen, se pohjustaa mielestäni asiaa melko hyvin.

Käyttäjät, laitteistot, sisällöt ja käyttötilanteet

Saavutettavuus koskee laajaa joukkoa henkilöitä, joilla on vammoja ja rajoitteita, kuten näkö-, kuulo-, puhe-, kognitio-, kieli- ja oppimisvaikeuksia sekä fyysisiä ja neurologisia vammoja ja rajoitteita. (5) Euroopassa noin 80 miljoonaa ihmistä, jolla on jonkin asteinen vamma ja väestön ikääntymisen vuoksi tämän luvun odotetaan vielä nousevan. (4) Heidän lisäkseen saavutettavuus koskee muita erityisryhmiä kuten vanhuksia, lapsia ja puutteellisen kielitaidon omaavia henkilöitä.

Saavutettavia verkkopalveluita suunnitellessa on huomioitava erilaisten käyttäjien lisäksi myös erilaiset laitteistot; eri päätelaitteiden kuten pöytätietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden lisäksi tablettien ja mobiililaitteiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti.

Vammaisilla käyttäjillä on käytössään erilaisia apuvälineitä ja ohjelmia kuten pistekirjoitus järjestelmä tai ruudunlukija, toiset puolestaan eivät voi laisinkaan käyttää tavallista hiirtä tai näppäimistöä.

Tämän lisäksi käyttötilanteisiin voi liittyä monenlaisia rajoitteita paikasta ja tilanteesta riippuen, mm. kuuluvuus ja tai näkyvyys voi olla heikko ja internetyhteyden nopeus voi vaihdella.

Lisäksi verkko-kursseja toteuttaessa huomioidaan sisällön saavuttavuus, joka voi tarkoittaa toisaalta selkokielisyyttä ja ymmärrettävyyttä ja toisaalta sitä, että sisällöstä tarjotaan vaihtoehtoisia tiedostomuotoja. Esimerkiksi kuvien sisältö kirjoitetaan tekstiksi, jolloin teksti on muutettavissa ohjelmallisesti ääneksi. Toisaalta taas kuuroja ja kuulovammaisia varten videot voidaan tekstittää ja äänitiedostoista tarjotaan luettava vastine. Joillekin oppijoille puolestaan pitkien tekstien lukeminen ja hahmottaminen tuottavat vaikeuksia ja heille voidaan hahmottaa monimutkaisia sisältöjä ja rakenteita kuvan avulla.

 

Saavutettavuus-laatukortin käyttö AgileAMK-prosessin vaiheissa

UAE-hankkeessa MOOCit pyritään tuottamaan AgileAMK-mallin mukaisesti ketterästi. Alussa tehdään MOOCin kehitysjono, joka on eräänlainen pitkänaikavälin suunnitelma. Siinä määritellään mihin saavutettavuuden tasoon pyritään. Tavoitteena on että:

  1. Oppimateriaali ja oppimisympäristö ovat erilaisten ihmisten käytettävissä

MOOCin kehitysjono on käytännössä lista asioista, joista MOOC tulee koostumaan, olemme kutsuneet niitä moduuleiksi. Tämän jälkeen MOOC toteutetaan moduuli kerrallaan valmiiksi 1-4 viikon mittaisten kehitysjaksojen eri sprinttien aikana. Saavutettavuus-laatukorttia käyttää check-listana ja apuna suunnittelu, toteutus, testaus ja korjaus vaiheissa.

Laatukortti sisältää kriteerit sekä sisällöntuottajalle esim. opettajalla ja tekniselle toteuttajalle. Jokaiseen kriteeriin liittyy muutamia arviointikysymyksiä, joiden avulla voi tarkistaa toteutuuko kyseinen kohta ja kuhunkin arviointi kysymykseen liittyy usein myös ohje.

Sisällöntuottajan tulee huomioida seuraavat kriteerit:

  1. Opintokokonaisuus löydetään helposti.
  2. Sisältö, materiaalit ja tehtävät ovat kaikkien saavutettavissa.
  3. Olemassa oleva, valmis materiaali testataan ja korjataan.

Teknisen toteuttajan tai suunnittelijan puolestaan tulee huomioida seuraavat kriteerit:

  1. Oppimisympäristö noudattaa yleisiä saavutettavuussuosituksia
  2. Oppimisympäristöä voi käyttää eri kielillä
  3. Oppimisympäristö toimii erilaisissa teknisissä ympäristöissä
  4. Navigointi ja tiedon löytämistä on tehty mahdollisimman helpoksi

Laatukortit ovat vielä työnalla, ja niitä kehitetään hankkeen aikana. Katso kaikki viisi laatukorttia ja katso myös Saavutettavuus-laatukortti (pdf).

Käsittelen saavutettavuutta vielä myöhemmin saavutettavien sisältöjen toteutuksen ja testauksen osalta sekä suosituksia joihin Saavutettavuus-laatukortti pohjautuu.

Lähteet

  1. Wikipedia-artikkeli. Saavutettavuus Viittauspäivä: 21.12.2015
  2. Sähköisten palveluiden esteettömyys. THL.  Viittauspäivä: 21.12.2015
  3. Euroopan komissio – Lehdistötiedote: Komissio vammaisten asialla – tuotteista ja palveluista esteettömämpiä. Viittauspäivä: 21.12.2015
  4. Julkishallinnon verkkopalvelujen laatukriteeristö ja arviointityökalu. Viittauspäivä: 21.12.2015
  5. Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.0 Suomeksi. Viittauspäivä: 21.12.2015
  6. Sami Älli ja Henna Kara. Saavutettavuus verkkopalveluissa (PDF) 2009. Viittauspäivä: 21.12.2015

 

Advertisements

3 thoughts on “Saavutettavuus MOOCien toteutuksessa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s