MOOC-käytettävyys-laatukortti varmistamassa oppimista edistävän oppimiskokemuksen ja helppokäyttöisen oppimisympäristön

Päivi Aarreniemi-Jokipelto, Haaga-Helia, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Käytettävyyslaatukortilla pyritään varmistamaan oppimista edistävä oppimiskokemus helppokäyttöisessä MOOC-oppimisympäristössä. Uutta avointa energiaa (UAE) -hankkeessa on mallinnettu viisi laatukorttia, joiden avulla MOOC-kurssien korkea laatu pyritään varmistamaan. Tässä kirjoituksessa esittelen MOOC-käytettävyys-laatukortin sisältöä osana laadunvarmistusta. Käytettävyyslaatukorttia on tarkoitus käyttää oppimisalustaa valittaessa ja sisällöntuotantoprosessin aikana.

Käytettävyydellä oppimisympäristön yhteydessä on yleensä ainakin kaksi eri merkitystä. Sillä voidaan tarkoittaa, kuinka helppo opiskelijan on oppimisympäristöä käyttää tai sillä voidaan tarkoittaa myös niitä menetelmiä, joilla pyritään parantamaan oppimisympäristön käytön helppoutta suunnitteluprosessin aikana.  Käytettävyyskäsitteen yhteydessä puhutaan usein myös toiminnallisesta sopivuudesta. Oppimisympäristön toiminnallisuuksia pohdittaessa arvioidaan, voidaanko oppimisympäristön toiminnallisuuksilla tehdä kaikki tarvittava. Nielsen (1993) mukaan oppimissovelluksella on korkea toiminnallinen sopivuus, jos opiskelijat oppivat sillä. Käytettävyys kuvaa, kuinka helppoa ja miellyttävää, toiminnallisuuksien käyttö on. Tähän yhteyteen voidaan liittää myös hyödyllisyyskäsite, jonka muodostavat toiminnallinen sopivuus ja käytettävyys.

Käytettävyyttä voidaan arvioida projektin lopussa tehtävällä käytettävyystestillä tai ottaa käytettävyys osaksi suunnitteluprosessi. Tässä UAE-projektissa päätettiin käytettävyys ottaa mukaan heti oppimisalustan valinnasta alkaen koko suunnittelu- ja toteutusprosessin ajaksi paremman käytettävyyden varmistamiseksi.

 

Oppimisympäristön käytettävyys

MOOC-oppimisympäristölle on kaksi laatukriteeriä: 1. oppimisalustan tekninen käytettävyys ja 2. oppimisalustan pedagoginen käytettävyys.

Tekninen käytettävyys-kaavio

Teknisen käytettävyyden yhteydessä varmistetaan, että valittava oppimisalusta on helppokäyttöinen ja helposti opittava. Lisäksi arvioidaan oppimisalustan toimimisvarmuus ja tietoturvallisuus. Opiskelijoiden aiempi kokemus eri oppimisalustojen käytöstä voi olla vähäinen ja erilaisista oppimisalustoista, joten huomiota kannattaa kiinnittää oppimisalustan helppokäyttöisyyteen ja helposti opittavuuteen. Koska oppimisalustalla voi MOOC-opintojaksolla olla runsaasti opiskelijoita, niin oppimisalustan toimintavarmuus on varmistettava myös suurilla opiskelijamäärillä. Myös MOOC:ista nousevana erityispiirteenä on huomioitava, että käyttäjillä voi olla käytössä erilaisia laitteita, joten on varmistettava oppimisalustan toimivuus erilaisilla käyttöjärjestelmillä ja laitteilla.  Tietoturvan varmistaminen on myös tärkeää!

Seuraava kuva esittelee pedagogisen käytettävyyden varmistamisessa huomioitavat toiminnallisuudet.

Pedagoginen käytettävyys

MOOCin pedagogisessa käytettävyydessä on huomiota jälleen kiinnitettävä MOOCin luonteeseen. Opiskelijoita nousevat toiminnalliset vaatimukset saattavat vaihdella huomattavasti, koska ryhmä ei välttämättä ole homogeeninen. Lisäsi huomiota tulee kiinnittää oppimistilanteista nouseviin ja oppimista edistäviin vaatimuksiin.

 

Käytettävyys sisällöntuotannossa

Käytettävyyslaatukorttia on tarkoitus käyttää suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa. Suunnitteluprosessin aikaiset MOOC-käytettävyys-laatukriteerit ovat:

  1. Varmistetaan tekninen käytettävyys
  2. Varmistetaan pedagoginen käytettävyys
  3. Metatiedot ovat haettavissa
  4. Tietoturvasta huolehditaan

Seuraava kuva esittelee teknisessä käytettävyydessä huomioitavaa.

Oppimisympäristön tekninen käytettävyys-kaavio

Osana teknistä käytettävyyttä tulee varmistaa, että sisällön standardivaatimukset, esimerkiksi kuva-, ääni- ja videotiedostoille, noudattavat sovittuja standardeja. Lisäksi on varmistettava, että oppimisalusta toimii eri laitteilla ja käyttöjärjestelmillä, ja tarvittavat sovellukset eri laitteille on saatavissa. Huomiota sisällöntuotannon eri vaiheissa on syytä kiinnittää myös opiskelijoista nouseville vaatimuksille helppokäyttöisyyden ja helposti opittavuuden suhteen.

Seuraava kuva esittelee sisällöntuotannon pedagogisessa käytettävyydessä huomioitavat tekijät.

Pedagoginen käytettävyys sisällöntuottajan näkökulmasta-kaavio

Koska MOOC-opinnoissa opiskelijat ovat heterogeeninen ryhmä, niin huomiota tulee kiinnittää erilaisista oppijoista nouseviin vaatimuksiin, esimerkiksi:

  • Tukeeko ympäristö erilaisia oppimistyylejä?
  • Kokevatko erilaiset käyttäjät opiskelun ympäristössä miellyttäväksi?
  • Oppimistilanteiden ohjeistus tulee olla selkeää!

Oppimistilanteiden selkeyttä arvioitaessa tarkasteltavia kohtia ovat mm.:

  • tavoitteet,
  • arviointi,
  • aikataulut,
  • käytettävät menetelmät,
  • ohjauksen saatavuus,
  • yhteystiedot ja
  • tekniset vaatimukset.

Oppimistilanteiden ohjeistusten lisäksi on tarkistettava oppimistilanteiden loogisuus ja varmistettava niiden helppo löydettävyys, jotta MOOC-opiskelijoiden aika ei kulu oppimistilanteita etsiessä.

Suunnitteluvaiheiden aikana tulee lisäksi varmistaa metatietojen saatavuus ja tietoturvavaatimuksista huolehtiminen.

Kirjallisuutta:
Nielsen, J. 1993, Iterative User-Interface Design. IEEE Computer. Volume 26. Issue 11. Pages: 32-41.

 

Mainokset

3 thoughts on “MOOC-käytettävyys-laatukortti varmistamassa oppimista edistävän oppimiskokemuksen ja helppokäyttöisen oppimisympäristön

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s