MOOC-pedagogiikka -laatukortti tukemassa aktiivista ja autenttista verkko-oppimista

Kuvituskuva

Irja Leppisaari, Centria ammattikorkeakoulu

MOOC (Massive Open Online Courses) -toteutukset tuovat korkeakouluopetuksen laadunvarmistukseen uusia näkökulmia ja ilmeisen tarpeen myös kehittää uusia laadunvarmistuksen työkaluja. Uutta avointa energiaa (UAE) -hankkeessa on mallinnettu viisi laatukorttia, joiden avulla MOOC-kurssien korkea laatu pyritään varmistamaan. Tässä blogissa esittelen MOOC-pedagogiikka -laatukortin sisältöä ja käyttöä laadunvarmistuksessa.

MOOC-kursseille on tyypillistä avoimuus ja suuret osallistujamäärät. Miten MOOC-pedagogiikkaa tulisi kehittää? Mihin MOOC totuttujen toimintatapojen muutoksena haastaa pedagogiikan? MOOC-pedagogiikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisten oppijakeskeisten pedagogisten ratkaisujen suunnittelua ja toteuttamista, jotka tukevat oppijoiden aktiivista, autenttista ja yhteisöllistä oppimista huomioiden samalla yksilöllisten oppimispolkujen rakentamisen mahdollisuudet. Yksilöllisen oppimisen tukemisen haaste nousee esiin siltä pohjalta, että MOOC-kursseille osallistujat tulevat erilaisin intressein.

MOOCien kehittämisen keskeisenä tavoitteena on koulutuspoliittisten, teknologisten organistoristen ym. tekijöiden ohella luonnollisesti myös oppimistulosten parantaminen ja innovatiivisten oppimisympäristöjen luominen. Toisaalta MOOCien laadusta keskustellaan paljon ja kriittisesti arvioidaan, että osassa MOOC-kursseja pedagoginen toteutus on heikko ja palataan jo vanhentuneisiin verkko-opetuksen käytänteisiin (esim. Margaryan, Biancer & Littlejohn 2015). Näin koetaan tapahtuvan erityisesti silloin kun ei löydetä ja hyödynnetä toiminnan yhteisöllisyyttä korostavien cMOOCien (konnektivistinen) ajatustavan tyyppisiä eli oppijoiden aktiivisuuteen ja verkostoitumiseen tähtääviä yhteisöllisen oppimisen malleja vaan pitäydytään opettaja- ja sisältökeskeisissä toimintatavoissa.

MOOCin laatuun liittyvät tekijät poikkeavat hieman lähiopetuksena toteutettavien kurssien ja verkkokurssien vastaavista. Tutkimusten (Fischer 2015; Stacey 2014; Hatzipanagos 2014; Margaryan ym. 2015) mukaan MOOC-kurssien pedagogiseen laatuun ja oppimis- ja opetusratkaisujen suunnitteluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. MOOC-pedagogisten ratkaisujen kehittämishaasteina on nähty erityisesti avoimuus, yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen integroiminen ja vertaisoppimisen ja -arvioimisen mallit.

MOOC-pedagogiikka -laatukriteerit ovat seuraavat:

  1. Oppimisprosessi tukee linjakasta oppimista.
  2. Sisältö tukee oppijakeskeistä autenttista oppimista.
  3. Työtavat tukevat yhteisöllistä tiedonrakentelua ja osaamisen jakamista.
  4. Oppija saa jatkuvaa palautetta oppimisprosessinsa etenemisestä.
  5. Ohjausta on saatavilla riittävästi.
  6. Arviointi on jatkuvaa ja monipuolista.

Seuraavassa avaan tarkemmin kutakin laatukriteeriä.

  1. Oppimisprosessi tukee linjakasta oppimista.

    MOOC-opintokokonaisuuden määrittely- ja suunnitteluvaiheessa on määriteltävä osaamistavoitteet, sovittava pedagogisesta lähestymistavasta ja arvioinnista. Osaamistavoitteita tukevilla pedagogisilla ratkaisuilla, mukaan lukien arvioinnin toteuttaminen, pyritään siihen, että oppimisprosessi tukee linjakasta oppimista ja MOOCista muodostuu oppijalle ehyt opintokokonaisuus. Osaamistavoitteet määritellään työelämälähtöisesti ja tähän keskusteluun osallistetaan sidosryhmät. Toisaalta MOOC-opinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppijoilla on mahdollisuus osallistua opintokokonaisuuteen omine osaamistavoitteineen ja luoda henkilökohtainen oppimispolkunsa. Oppijan autenttisen kontekstin, oman tulokulman mahdollistamisesta syntyy into oppimiseen ja asioiden ottamiseen omaksi (vrt. Herrington, Reeves & Oliver 2010). MOOC-opiskelussa näyttävät pärjäävän juuri sellaiset oppijat, jotka ottavat itse vastuun omasta oppimisestaan, ymmärtävät oppimisen vaatiman ajan ja pystyvät kytkemään opittavat asiat omiin kokemuksiinsa ja tarpeisiinsa.

  2. Sisältö tukee oppijakeskeistä autenttista oppimista

    MOOCin sisällön tulee tukea oppijakeskeistä autenttista oppimista. Tällöin huomiota kiinnitetään siihen, auttaako sisältö oppijaa yhdistämään uutta tietoa aiemmin opittuun ja miten sisällöt tukevat tiedon kriittistä soveltamista (Hayes 2015). Sisällön autenttisuutta tuetaan myös oppimateriaaleissa video- ja case-materiaaleilla. Oppimistehtävien tulee kytkeytyä selkeästi asetettuihin osaamistavoitteisiin ja heijastaa todellisia tehtäviä ja toimintatapoja, joita alan asiantuntijat käyttävät työssään. Autenttinen verkko-oppiminen painottaa yhteisöllistä oppimista ja työelämään kiinteästi sitoutuvia oppimissisältöjä ja -tehtäviä (Teräs 2016). Oppijoilla tulee olla myös mahdollisuus tutustua opittaviin asioihin eri näkökulmista niin että syntyy uudenlaisia tarkastelukulmia ja samalla oppija voi rakentaa omaa oppimispolkuaan.

  1. Työtavat tukevat yhteisöllistä tiedonrakentamista ja osaamisen jakamista

    Eurooppalaisen MOOCin toteutusperiaatteissa (ks. Rosewell 2015) korostettu oppijakeskeinen lähestymistapa painottaa sitä, että oppimiskokonaisuuksien tulisi tukea opiskelijoita rakentamaan omaa oppimistaan rikkaissa oppimisympäristöissä sekä kommunikoimaan muiden kanssa; niiden ei pitäisi keskittyä vain tietosisällön välittämiseen opiskelijalle. MOOC voi tarjota ei-perinteiselle ja oppijakeskeiselle pedagogiikalle uudenlaisia mahdollisuuksia, jossa opiskelijat oppivat toinen toisiltaan (Guárdia, Maina & Sangrá 2013). Vertaisoppimisen voimaa, joka voidaan saada aikaan virtuaalisissa verkostoissa oppimisessa, ei saa unohtaa. Opintokokonaisuuden tulisi sisältää riittävästi mahdollisuuksia yhteisölliseen tiedonrakentamiseen (Herrington ym. 2010). Tällaisessa työskentelyssä voivat MOOCien opiskelijamäärät parhaimmillaan tuottaa lisäarvoa. Oman kasvavan osaamisen sanoittaminen, perusteleminen ja jakaminen syventävät oppimista ja liittyvät niihin metataitoihin, joita työelämä yhä vahvemmin toimijoiltaan edellyttää. Siksi oppijoille tulee olla tarjolla jakamisen foorumeita tiedon ja kokemuksen vaihtoon sekä kollegiaaliseen reflektointiin vertaisoppijoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

  2. Oppija saa jatkuvaa palautetta oppimisprosessinsa etenemisestä

    Jatkuvan palautteen saaminen oman oppimisprosessin etenemisestä on tunnistettu merkittäväksi oppimista edistäväksi ja motivoivaksi tekijäksi (Herrington ym. 2010; Kleimola & Leppisaari 2008). MOOCeissa opettajan tai ohjaajien on opiskelijamäärien vuoksi mahdotonta antaa henkilökohtaista palautetta yksittäisille opiskelijoille. Sen vuoksi ohjaus ja palautteen antaminen on mietittävä uudella tavalla ja joudutaan pohtimaan, miten teknologiaa voidaan hyödyntää ohjauksessa ja palautteen annossa. Mitä mahdollisuuksia oppimisanalytiikka ja oppimisalustalle tallentuva data tuovat itsearviointiin ja palautteen saamiseen omasta oppimisprosessista ja sen etenemisestä? Tästä tutuimpia esimerkkejä ovat automaattisesti korjattavat tehtävät (esim. automaattinen esseiden pisteytys) ja monivalintatehtävät, joskin ne sisältävät pedagogisen laadun kannalta myös rajoituksia. Myös luentovideoihin sisältyvät pienet tsekkauspisteet ja testit ovat MOOCeille tyypillisiä ja voivat antaa palautetta oppimisprosessin etenemisestä. Kuitenkin esim. Hayes (2015) korostaa asiantuntijapalautteen merkitystä oppimisen tukemisessa.

  1. Ohjausta on saatavilla riittävästi

    MOOCit haastavat laajentamaan ymmärrystä ohjauksen toteuttamisesta. Ohjauksen tulee olla ”sisäänkirjoitettu” myös opintokokonaisuuden ohjeistukseen ja sisältöihin. Ohjaus ei myöskään ole pelkästään opettajan tai tuutorien toteuttamaa ohjausta vaan ohjausresurssina hyödynnetään myös vertaisopiskelijoita ja työelämän asiantuntijoita. Tehtävien ja ratkaistavien ongelmien tulisi olla niin rakennettuja, että niiden loppuunsaattaminen edellyttää ohjauksen hakemista sekä oppimisyhteisön sisältä (esim. interest groups) että myös ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja asiantuntijaorganisaatioilta ja-verkostoista (Leppisaari, Vainio & Herrington 2009). Näin voidaan tukea ns. yhteisöresurssien hyödyntämistä. Tämä luonnollisesti laajentaa oppimisyhteisön MOOC-alustan ulkopuolelle ja tukee verkostoissa oppimista. Stacey (2014) korostaa vertaispedagogisten ratkaisujen (peer-to-peer pedagogy) käyttöä MOOCeissa. Avointa virtuaalista oppimisympäristöä on opittava hyödyntämään ja tarkkailemaan sekä tuomaan koettua ja kysymyksiä yhteisille foorumeille (Leppisaari 2013; Leppisaari ym. 2009).

  2. Arviointi on jatkuvaa ja monipuolista

    Arviointikulttuurin perustavin muutos tunnistetaan tänä päivänä oppijan mukana olemisessa arvioinnissa. Oppija ei ole vain oppimisprosessinsa omistaja vaan omistaa arviointiprosessinsa (Poikela & Vuorinen 2008). MOOCeissa arvioinnilla voi olla yksittäiselle opiskelijalle hyvinkin erilainen merkitys riippuen siitä, minkälaiset hänen oppimistavoitteensa ovat (ks. Hayes, 2015). Arvioinnin tulee perustua asetettuihin osaamistavoitteisiin. Oppimista tukeva arviointi on ennen kaikkea monipuolista prosessiarviointia, joka ohjaa sekä itsearviointiin että tavoitteisiin liittyvään tuotosarviointiin. MOOCeissa arvioinnissa korostuvat tutkimusten mukaan itse- ja vertaisarviointi (esim. Hatzipanagos 2015) jotka toimintatavat myös vahvistavat oppijan osallistamista (Guárdia ym. 2013). Erilaisilla itsearviointitekniikoilla tuetaan oman oppimisen reflektiota. Vertaisarvioinnissa osallistujat antavat palautetta toistensa tehtävistä ennalta asetettujen kriteerien pohjalta (Sue 2014), jotka arviointikriteerit ohjaavat jo oppimistehtävien tekemistä. Oppija saa oppimistehtävästään usein useamman vertaisarvioinnin ja vastaavasti toimii itse vertaisarvioijana samalle määrälle toisten tehtäviä.. Haasteena vertaisarvioinnissa tunnistetaan osallistujien erilaiset taustat ja osaamistasot. Jotta taataan laadukas ja tasapuolinen vertaisarvioinnin käyttö, osallistujat tulee perehdyttää vertaisarviointiin uudenlaisena työtapana. Vertaisarviointi soveltuu erityisesti sellaisiin opiskeltaviin aineisiin, joissa ei ole selkeästi oikeaa tai väärää vastausta.

 

MOOC-pedagogiikka -laatukortin käyttö

AgileAMK-mallissa pedagoginen laadunvarmistus alkaa jo suunnitteluvaiheessa ja sitä tapahtuu sisällöntuotantoon integroidusti koko tuotantoprosessin ajan. Kehitystiimillä itsellään, ei vain erillisellä laadunvarmistustiimillä on vastuu pedagogisesta laadusta, jota toistuvasti (iteratiivisesti) muokataan sprinteissä vastaamaan asiakkaan vaatimuksia. (Vrt. Kulju 2014.) Tätä prosessia laatukortit tukevat. Uutta avointa energiaa -hankkeen MOOC-pedagogiikka -laatukortti (pdf) sisältää kuusi edellä mainittua laatukriteeriä, joita kutakin on avattu arviointikysymyksin, joihin liittyy arviointiskaala. Laatukriteereiden on tarkoitus toimia check-listana sisällöntuottajille tuotannon eri vaiheissa. MOOC-pedagogiikka -laatukorttia tullaan pilotoinnin aikana täydentämään myös kehittämisohjein. MOOC-pedagogiikka -laatukortin avulla voidaan UAE-hankkeessa yhdessä etsiä uusia tässä kontekstissa mielekkäitä pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat sitä, että MOOCista muodostuisi oppijoille aktiivista, autenttista, yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista edistävä opintokokonaisuus. Samalla parhaimmillaan ollaan kehittämässä uusia innovatiivisia pedagogisia käytänteitä suomalaiseen MOOC-maisemaan.

MOOC-pedagogiikka laatukorttiMOOC-pedagogiikka -laatukortti (pdf)

 

Lähteet

Fischer, G. 2015. Massive Open Online Courses (MOOCs) as components of rich landscapes of learning. Available: http://l3d.cs.colorado.edu/~gerhard/papers/2015/Academia-Europea-MOOC.pdf.

Herrington, J., Reeves, T. C. & Oliver, R. 2010. A guide to authentic learning. New York: Routledge.

Guàrdia, L., Maina, M. & Sangrà, A. 2013. MOOC design principles: A pedagogical approach from the learner’s perspective. eLearning Papers (33). Available:  http://r-libre.teluq.ca/596/1/In-depth_33_4.pdf.

Hatzipanagos, S. 2015. What do MOOCs contribute to the debate on learning design of online courses? eLearning Papers 42. Available: http://www.openeducationeuropa.eu/en/node/170921.

Hayes, S. 2016. MOOCs and Quality: A review of the recent literature. MOOCs Network. Available: http://www.qaa.ac.uk/en/Publications/Documents/MOOCs-and-Quality-Literature-Review-15.pdf.

Kleimola, R. & Leppisaari, I. 2008. ePresence – a Key to Success in Online Education and Tutoring? In Proceedings of ED-MEDIA 2008; World Conference on Educational Multimedia, Hypermedia and Telecommunications 2008, Chesapeake, VA: AACE, 3430–3439.

Kulju, H. 2014. Laadunvarmistus ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä. Jyväskylän yliopisto. Tietojenkäsittelyntieteiden laitos. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/43581/Henri%20Kulju.pdf?sequence=1. Viitattu 7.2.2016.

Leppisaari, I. 2014. Pedagogisella vertaiskehittämisellä avoimia, autenttisia ja yhteisöllisiä oppimisympäristöjä Virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa. UAS journal 1/2014. Available: http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1554/1478.

Leppisaari, I., Vainio, L. & Herrington, J. 2009. Developing authentic e-learning through virtual benchmarking. In C. Fulford & G. Siemens (Eds.), Proceedings of ED-MEDIA 2009 World Conference on Educational Multimedia, Hypermedia & Telecommunications. Chesapeake, VA: AACE, 4423–4432.

Margaryan, A., Bianco, M. & Littlejohn, A. 2014. Instructional quality of massive open online courses (MOOCs). Computers & Education, 80, 77–83. Rosewell, J. 2015. Benchmarks for MOOCs: the OpenupEd quality label. The Open University, UK.

Poikela, E. & Vuorinen, H. 2008. Yliopisto-opiskelun laatu. Arviointi oppimisen ja opettamisen kehittäjänä. Teoksessa E. Poikela & S. Poikela (toim.) Laatua opiskeluun. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi, 24-44. Saatavilla: http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=ca9103c8-86c8-47e8-aece-4cbc851e324e. Viitattu 9.2.2016.

Stacey, P.  2014. The Pedagogy of MOOCs. Available: http://edtechfrontier.com/2013/05/11/the-pedagogy-of-moocs/.

Suen, H. K. 2014. Peer Assessment for Massive Open Online Courses (MOOCs). IRRODL, The International Review of Research in Open and Distance Learning 15(3). Available: http://www.irrodl.org/index.php/irrodl/article/view/1680/2988.

Teräs, H. 2016. Design Principles of an Authentic Online Professional Development Program for Multicultural Faculty. Diss. Acta Universitatis Tamperensis; 2131, Tampere University Press, Tampere.  Available: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0013-5.

 

Advertisements

One thought on “MOOC-pedagogiikka -laatukortti tukemassa aktiivista ja autenttista verkko-oppimista

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s