Ketteryys

 Jarmo Mäntyvaara & Mauri Kantola:

Ketteryys kertoo liikkumisesta. Ihmisten toimintaan (yritykset ja organisaatiot) sovellettaessa ilmaisu joustavuus kuvaa hyvin ketteryyden ydintä ja sille vastakkaisena asiana on luonnollisestikin jäykkyys. Joustavuuden voidaan ajatella olevan valmiutta muuttua ja toimia uudella tavalla. Ketteryys lisää siihen nopeutta ja tarpeisiin vastaamista.  Ketteryys korostuu muuttuvassa ympäristössä toimittaessa. On tarpeen tehdä muutoksia nopeasti kun tilanne niin vaatii.  Terävä havainnointi ja nokkeluus voidaan lukea ketteryyttä toteuttavien ihmisten ominaisuudeksi, koska ympäristön muutosten ennakointi ja havaitseminen sekä oman toiminta-strategian sopeuttaminen muutokseen on ketterän toiminnan ytimessä. (Valtasola, 2012.)

Yleisesti ottaen yrittäjien ja yritysten toivotaan olevan ketteriä: oma innovaatio pitää saada liikkeelle kilpailijoita nopeammin.  Yllättäen tarjoutuviin uusiin tilaisuuksiinkin pitäisi pystyä nopeasti tarttumaan. Muut hengittävät niskaan ja pyrkivät ohitse.

Välillä tarvitaan rohkeita suunnan muutoksia mikä merkitsee muutosta myös työn tekemisen tapoihin. Pitäisi olla riittävän nopea, mutta kuitenkin suunnitelmallinen. Ilman suunnittelua asiaan vaikuttavien tekijöiden välisiä riippuvuuksia ei saada esille, mutta suunnitteluun ei saisi juuttua. Koulutuksen kentillä haasteisiin vastaaminen näyttäisi vaativan, paitsi nykyisen ja tulevan toiminnan kokonaiskuvan ja innovaatioketjun hahmottamista, muutosten ennakointia, poikkitieteellistä osaamista, verkostojen ja ekosysteemien hallintaa sekä tilanneherkkiä toimintatapoja (Hyyppä et al, 2014).

ketterä_lintu_3

Foto: M.Mäntyvaara

Ketterästä ohjelmistokehityksestä on muodostettu ns. Ketterä Manifesti (Agile Manifesto/ Utah, 2001), jonka mukaan parhaimmat keinot ohjelmistojen kehittämiseen löytyvät itse tehden ja muita auttaen:

  • arvostamalla yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja
  • arvostamalla toimivaa sovellusta enemmän kuin kokonaisvaltaista dokumentaatiota
  • arvostamalla asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluita
  • arvostamalla muutokseen reagoimista enemmän kuin suunnitelman noudattamista.

Yllä mainitut periaatteet ovat jalostuneet sittemmin käytännön menetelmiksi, joista tunnetuin lienee Scrum, jota on menetelmänä tuotteistettu koulutuksiksi, kirjoiksi, työkaluiksi ja konfferensseiksi tuottaen normeja siitä millaisia työskentelysessioita järjestetään ja millaiset roolit projekteissa ovat toimivia. Liian orjalllisesti kyseisiä normeja ei kuitenkaan kannattane seurata. (Scrumguides, 2015.)

Ketterät menetelmät (agile software development) ovat vallitseva tapa tehdä ohjelmistoja. Menetelmiin on viime aikoina kohdistunut myös kritiikkiä, jonka mukaan ketteryys terminä on kärsinyt inflaatiosta: On olemassa ketteriä työkaluja, ketteriä testaajia, ketteriä organisaatioita ja ketterää johtamista, jolloin ketteryydellä voidaan pahimmillaan tarkoittaa lähes mitä tahansa. Tämä luonnollisesti voi johtaa siihen, että ketteryys ei tarkoitakaan enää mitään. (Huotarinen, 2015.) Kuvatunlaiseen nihilismiin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse sortua. Ketterien menetelmien käyttöä Suomessa edistää Agile Finland ry, ja maailmanlaajuisesti Agile Alliance -järjestö.

 

Kirjallisuus

Beck, K. et al. 2001. Manifesto for Agile Software Development. http://www.agilemanifesto.org/.

Huotarinen, J. 2015. Keteryys on kuollut, kauan eläköön ketteryys. http://www.tivi.fi/Kumppaniblogit/gofore/ketteryys-on-kuollut-kauan-elakoon-ketteryys-3221741.

Hyyppä, H., Ahlavuo, M.  & Hyyppä, J. 2014. Innovatiivinen opetus- ja tutkimusekosysteemi. Teoksessa Tiina Rautkorpi, Mutanen & Vanhanen-Nuutinen (toim.) Kestävä innovointi – Oppimista korkeakoulun ja työelämän dialogissa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja: Taito-työelmäkirjat 7. Helsinki.

Scrumguides 2015. What is Scrum. http://www.scrumguides.org.

Valtasola, M. 2012. Organisaation ketteryys. Hallintotiede. Tampereen yliopisto.

Advertisements

One thought on “Ketteryys

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s